Nykyiset toimenpiteet eivät vielä riitä, lisää tarvitaan

 - Ulkomaalaisen työvoiman työehtojen valvontatoimia on koko ajan tehostettu ja näin parannettu ulkomaalaisten yhdenvertaista kohtelua työelämässä. Mitään työntekijöiden virtaa uusista jäsenmaista Suomeen ei ole syntynyt. Virosta ja muista uusista jäsenmaista käydään Suomessa töissä entiseen tapaan. Kuitenkaan nykyiset toimet eivät riitä vielä, sanoi työministeri Tarja Filatov avatessaan EU-työvoimaseminaarin Hämeenlinnassa lauantaina.

 - Hallitus on käynnistänyt useita hankkeita, joilla pyritään estämään harmaan talouden syntymistä ja valvomaan ulkomaalaisten työntekijöitten työsuhteen ehtojen noudattamista.

 - Suomeen ei saa syntyä kahden kastin työmarkkinoita. Siksi on tärkeää jatkaa ja kehittää toimia rasismin kitkemiseksi, yritysten yhdenvertaisuuden takaamiseksi ja ihmisten inhimillisen kohtelun varmistamiseksi. Tähän mennessä on jo paljon tehty, mutta se ei vielä riitä. Lisää toimenpiteitä ja valvontaa tarvitaan. Lisävälineitä voisivat olla tilaajavastuun laajentaminen ja kollektiivisemman puuttumisjärjestelmän luominen yksilökeskeisten järjestelmien tilalle. Pelkästään viranomaisten valvonta ei riitä. Tarvitaan myös toimenpiteitä yksittäisten ihmisten tueksi.

 - Työministeriön ULTEVA 2 -työryhmä pohtii parhaillaan lainmukaisten palvelusuhteen ehtojen noudattamista ja yritysten tasavertaisen kilpailuaseman edistämistä. Syksyn aikana valmistellaan lakiesityksiä, joilla tehostetaan lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehtojen valvontaa. Esitykset on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäviksi syysistuntokauden aikana.  Voimaan jo tullut yhdenvertaisuuslaki tehostaa syrjinnän vastaista toimintaa työelämässä ja sen ulkopuolella.

 - Selvityksen kohteena on myös rakennusalan kulkulupajärjestelmän säätäminen pakolliseksi sellaisilla työmailla, joilla työskentelee useita eri urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita.

 - Keväällä perustettiin työministeriön esityksestä erityinen ulkomaisen työvoiman valvontayksikkö sisäasiainministeriöön. Toiminta on osoittautunut tarpeelliseksi ja tehokkaaksi väärinkäytösten ehkäisemisessä ja selvittämisessä. Ulkomaalaislain voimaantulon yhteydessä keväällä tehtiin muutoksia muihinkin lakeihin. Esimerkiksi rikoslakiin lisättiin työsyrjintäperusteeksi kansalaisuus ja uusi rangaistussäännös kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

 - Työministeriö on myös asettanut kolmikantaisen työryhmän selvittämään henkilöstön asemaa siirrettäessä tuotantoa ulkomaille. Se saa työnsä valmiiksi marraskuun lopussa.

- Työministeriössä valmistellaan parhaillaan lähetettyjen työntekijöitten työsuhteiden valvonnan tehostamista. Jo toukokuussa voiman tulleeseen ulkomaalaislakiin sisältyi useita parannuksia ulkomaalaisten – myös EU-kansalaisten työehtojen valvontaan. Eduskunnan edellyttämässä tulevassa selonteossa arvioidaan laajemminkin työvoiman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutuksia työmarkkinatilanteeseen.

Ministeri Filatov myönsi, että on kieltämättä hieman eriskummallinen tilanne, kun suoraan työllistämiseen liittyvät siirtymäaikalain rajoitukset ja esimerkiksi työvoiman vuokraaminen on rajoituksesta vapaata. Sillä on kuitenkin perusteensa. EU-liittymissopimukset eivät muunlaista asetelmaa salli. Vaihtoehtona olisi ollut vain se, että siirtymätoimia ei lainkaan käytetä.

 - Toistaiseksi rajat ylittävien palvelujen tarjonta on ollut koko EU:ssa suhteellisen vähäistä. EU:ssa palvelujen osuus koko sisämarkkinakaupasta on vain 20 prosenttia, vaikka esimerkiksi 90 prosenttia EU:ssa toimivista yrityksistä toimii palvelualoilla. Rajat ylittävien palvelujen tarjonta on myös Suomessa ollut marginaalista. Ennen laajentumista Suomen työluvista vain muutama prosentti on myönnetty ulkomaisen työnantajan palveluksessa tuleville vuokra- ja urakkatyöntekijöille.

Filatov korosti, että hallitus seuraa tarkoin siirtymäaikalain toimivuutta ja vaikutuksia työmarkkinoilla. Eduskunnan tahdon mukaisesti hallitus esittää tarvittaessa nopeallakin aikataululla eduskunnalle lain voimassaolon jatkamista, lyhentämistä tai muuttamista. Tällöin neuvotellaan luonnollisesti myös työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Filatov pitää tärkeänä, että ulkomaalaiset työntekijät ovat perillä työelämän pelisäännöistä. Hieno aloite on ollut rakennusalan yhteisesti tuottama esite ”Vastuullista rakentamista. Opas ulkomaisen työvoiman käytöstä”. SAK:n palvelupiste Tallinnassa on osoittautunut myös tärkeäksi tiedonvälityksen kanavaksi.

- - - - - - - - - -

Työministeriön viestintä/(09) 16001