Työvoiman palvelukeskuksia lisää, starttiraha laajenee

Yrittäjyyteen rohkaiseminen starttirahan laajennuksella, nuorten mahdollisuuksien parantaminen, osaamiseen panostaminen ja uudistuneet työvoimapalvelut ovat toimia, joiden avulla työhallinto vaikuttaa työttömyyden alentamiseen ja työllisyyden kasvun lisäämiseen vuonna 2005. Hallituksen työllisyysohjelmaan sisältyvät monet eri hallinnonalojen hankkeet jatkuvat ensi vuonna. Näihin kuuluu työmarkkinatukea saavien työttömien aktivoimiseen tähtäävä uudistus.

Hallitus esittää työhallinnolle varattavaksi 2 164 miljoonaa euroa valtion vuoden 2005 talousarvioon. Työhallinnon kehyksistä siirtyy 20 miljoonaa euroa Kainuun itsehallintokokeiluun.

Työministeriön keskeisiä tavoitteita ensi vuodelle ovat rakennetyöttömyyden alentaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Työhallinnon työvoimapoliittisten aktivointitoimien osuus on kuluvan vuoden tasolla.

Työvoiman palvelukeskukset lähteneet liikkeelle hyvin, toiminta etenee vuonna 2005

Hallituksen työllisyysohjelmaan kuuluvaa julkisen työvoimapalvelun rakenteellista uudistusta jatketaan vuonna 2005. Vaikeimmin työllistyvien henkilöiden julkiset työvoimapalvelut ja kuntien, erityisesti niiden sosiaali- ja terveystoimen, Kansaneläkelaitoksen sekä muiden palvelujentuottajien palveluja kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. Tällöin asiakkaita pystytään palvelemaan yhdeltä luukulta moniammatillisen yhteistyön avulla. Keskuksia on perustettu eri puolille maata tähän mennessä yhteensä 29. Verkosto laajenee edelleen vuonna 2005.

Alueilla, joille perustetaan työvoiman palvelukeskuksia, kehitetään työvoimatoimistojen työnvälitys- ja työnhakupalveluita. Näin pyritään varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus.

Työvoiman osaamiseen panostetaan, starttirahaa uudistetaan,
toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitetään 1 775 miljoonaa euroa. Työvoimakoulutukseen osallistuu ensi vuonna keskimäärin 26 100 henkilöä. Palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahoilla työllistetään keskimäärin 31 950 henkilöä mukaan lukien yhdistelmätuella työllistettävät. Näihin lukuihin ei sisälly Kainuun itsehallintokokeilun määrärahoilla koulutettavia ja työllistettäviä henkilöitä.

Työpolitiikassa panostetaan entistä enemmän yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun ja uudistettavan starttirahan avulla. Starttirahan  käyttöä muihinkin kuin työttömiin laajennetaan ja myöntämisperusteita tarkistetaan. Starttirahaan liittyvä yrittäjyyskoulutus lisääntyy.

Ensi vuoden aikana kehitetään työvoimapalveluja siten, että nuorilla on mahdollisuus viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen saada koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka. Tavoitteena on nuorten työllisyyden parantaminen.

Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutukseen ehdotetaan 222,6 miljoonaa euroa. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmien piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 6 000 henkilöä.

Kokonaisuudessaan lähinnä työttömille työnhakijoille tarkoitetuissa aktiivitoimenpiteissä arvioidaan olevan yhteensä keskimäärin 87 350 henkilöä, mikä on noin 33 prosenttia suhteutettuna arvioituun työttömien määrään.

Yhteishankintakoulutusta lisätään

Työvoimapolitiikassa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Työssä käyville tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää työpaikkakoulutusta. Sitä suunnataan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen saaneiden henkilöiden työttömäksi joutumista sekä tukea työuran jatkumista yritysten muutostilanteissa. Maahanmuuttajien koulutuksen riittävä taso ja koulutuksen laatu turvataan muun muassa kielitaidon tasotestauksella.

Vaikeimmin työllistyvien ammatillista osaamista parannetaan sisällyttämällä koulutusta tukityöllistämiseen. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksella ja henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja koulutuksesta selviytymistä. Työmarkkinatuen käyttöä aktivoivana tukimuotona lisätään. Työministeriön johdolla siitä valmistellaan uutta mallia.

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläkkeelle siirtymisen arviointia jatketaan kaikissa työvoimatoimistoissa. Vuoden 2005 aikana tehdään työnhakijoille noin 6 000 työkunnon selvitystä. Työkykynsä pysyvästi menettäneitä ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien pariin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle.

- - - - - - - - - - -

Lisätietoja:
Talousjohtaja Jukka Lumenko (09) 160 48941, jukka.lumenko@mol.fi
Erikoissuunnittelija Timo Määttänen (09) 160 48950, timo.maattanen@mol.fi
Erikoissuunnittelija Raija Saastamoinen (09) 160 48942, raija.saastamoinen@mol.fi
Hallituksen vuoden 2005 budjettiesitys löytyy internetistä osoitteesta http://www.vm.fi/budjetti

Työministeriön viestintä/ (09) 16001