Yliopistojen ja elinkeinoelämän hyvät yhteydet avainasemassa

Yliopistojen rooli uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämisessä on yhä tärkeämpi entisten tehtävien eli opetuksen ja tutkimuksen rinnalla. Yliopistojen roolin laajentamiseen on Suomessa kasvavaa tarvetta, jotta Suomi pystyy entistä paremmin pärjäämään globaaleilla markkinoilla, korosti työministeri Tarja Filatov Tampereen teknillisen yliopiston avajaispuheessaan maanantaina.

 - Suomea on pidetty maana, jossa on onnistuttu yhdistämään toisiinsa teknologisesti edistyksellinen tietoyhteiskunta ja sosiaalisesti edistyksellinen hyvinvointiyhteiskunta. Globaaleissa vertailuissa meidät on lähes poikkeuksetta esitelty myönteisessä valossa. Parina viime vuonna ovat monet kuitenkin alkaneet kysyä, onko tämä kuva Suomesta sittenkään oikea.

 - Suomen maine näyttää perustuvan siihen, että yritysten ja muiden instituutioiden toimintaympäristö on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa. Väestö on koulutettua ja osaamiseen panostetaan. Erityisesti teknologista osaamista arvostetaan kansainvälisesti verraten korkealle. Julkinen sektori toimii hyvin ja byrokratiaa ja korruptiota on vähän.

Filatov muistutti, että me emme kuitenkaan ole osanneet kääntää näitä positiivisia asioita sellaisiksi tuloksiksi, jotka näkyisivät suoraan kansallisessa suorituskyvyssämme ja sitä kautta elintasossamme. Suomessa näyttäisi olevan jonkinlainen suorituskyky- ja elintasovaje suhteessa toimintaympäristöön tehtyihin panostuksiin.

Suomessa korostetaan yksilöiden osaamista ja oppimista, mutta hankittu tieto ja taito ei välity riittävän vahvana esimerkiksi yritysten tai yhteiskunnallisten päätöksenteko-järjestelmien tueksi. Filatov sanoi joskus tuntuvan siltä, että työelämässämme on joitakin sellaisia rakenteita, jotka pidättelevät osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä. Luovuutemme ei pääse riittävästi irti. Ehkä tästä suomalaisuuden piirteestä kertoo viimeaikainen tutkimus, jossa Suomessa toimivat ulkomaiset yritysjohtajat arvostivat suomalaista toimintaympäristöä enemmän kuin suomalaiset yritysjohtajat.

Viimeaikainen suomalainen keskustelu innovaatiopolitiikan painopisteistä tuo esiin tarpeen panostaa entistä määrätietoisemmin nimenomaan teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden tasapainoiseen kehittämiseen. Sosiaalisilla innovaatioilla voidaan tässä yhteydessä tarkoittaa erilaisia liiketoiminta-innovaatioita, organisatorisia innovaatioita ja työelämän sosiaalisia innovaatioita.

Tampereen teknillinen yliopistolle tämä ns. kolmas tehtävä ei ole uutta. TTY:n yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on ollut vilkasta tutkimuksessa ja opetuksessa muun muassa täydennyskoulutuksena. Kiinteä yhteistyö on varmasti yksi syy tai oikeammin peruste sille, että opiskelijat löytävät paikkansa työelämässä. Hyvä yhteistyö on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että Tampereen seudun viimeaikaiset kehitystulokset ovat olleet positiivisia, totesi Filatov.

- - - - - - - - -

Työministeriön viestintä/puh. (09) 16001