Nopeita ratkaisuja ja noitatemppuja Suomen saamiseksi taloudellisen kasvun ja hyvän työllisyyden uralle ei ole. Työministeri Tarja Filatov pitää ensiarvoisen tärkeänä, että budjettiriihessä saadaan aikaan ratkaisut heikosti tuottavien alojen työnantajamaksuille, kotitalousvähennykset laajennettua ja pien- ja kasvuyritysten tukeminen vauhtiin. Suotavaa on myös saada maltillinen työllisyyttä tukeva TUPO-ratkaisu aikaan.

Hallitus ei ole istunut toimettomana työllisyyden ja työttömyyden suhteen. Lukuisia toimia on tehty. Työministeri Tarja Filatov muistuttaa, että tehdyt toimenpiteet vaikuttavat viiveellä. Tärkeintä on kaikin mahdollisin toimin saavuttaa sellainen työllisyyden ja taloudellisen kasvun ura, jolla hyvinvointipalvelut voidaan turvata.

Kansainvälisen taantuman aikana Suomi on ainoa Euroopan Unionin vanhoista jäsenmaista, jossa työttömyys ei ole kääntynyt selvään nousuun. Me olemme onnistuneet suhdannepoliittisesti hyvin, mutta silti tilanteeseen ei voi eikä saa olla tyytyväinen, koska työttömiä on yhä aivan liian paljon.

Budjettiriihessä on ratkaistava, mitä tehdään heikosti tuottavien alojen työnantajamaksuille. Kotitalousvähennyksen laajennusta kannattaa Filatovin mielestä harkita siten, että se suosisi pysyvän työn luomista – vanhusten apua ja kotiapua yleensä. Vähennyksen piiriä voi laajentaa siten, että esimerkiksi lapset voisivat ostaa vanhemmilleen tai isovanhemmilleen kotiapua. Tavoitteena tulee ennen kaikkea olla työllisyyden ja hyvinvoinnin parantaminen.

Hyvälle talouden kasvun ja työllisyyden uralle pääsemiseksi tarvitaan TUPO-sopimus. Pien- ja kasvuyritysten toimintaa on tärkeää tukea. Siihen tähdätään mm. starttirahauudistuksen ja yrittäjyyttä tukevien sosiaaliturvauudistusten avulla. Työvoimapoliittisia toimia uudistetaan ja ajanmukaistetaan entisestään. Mm. työllistämissetelien käyttö, erityispalvelut irtisanomistilanteissa, työvoimapoliittisen koulutuksen tuotteistaminen ja alueiden osaamisvahvuuksien entistä parempi huomioiminen ovat valmisteltavina.

Muita työllisyyttä edistäviä toimia olisivat arvonlisäveron rajojen tarkistaminen ylöspäin nykyisestään sekä sellaiset asuntopolitiikkaan liittyvät toimet, joilla edistetään työhön tuloa esimerkiksi pääkaupunkiseudulle sekä hyödykemarkkinoiden toimivuuden parantaminen.

Hyvinvointipalvelujen säilyttäminen edellyttää nousevaa työllisyyden kasvu-uraa. Työllisyysastetta on voitava nostaa sellaisin keinoin, jotka ovat yhteiskunnallisesti kestäviä, turvaavat kaikille kohtuullisen toimeentulon, ehkäisevät syrjäytymistä ja lisäävät ihmisten turvallisuutta.

Tällä hallituskaudella on tehty ja aloitettu useita uudistuksia, jotka vaikuttavat työllisyyteen. Näitä ovat esimerkiksi ansiotulojen verotuksen keventäminen runsaalla miljardilla eurolla painottaen pieni- ja keskituloisia sekä työllisyyttä edistävien infrastruktuurihankkeiden käynnistyminen. On panostettu tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäämiseksi. Sosiaalisten yritysten toiminta on käynnistetty. Kuntien palvelutuotannon määrärahoja on lisätty tuntuvasti.

Työvoimasta huolehditaan mm. toteuttamalla työvoimapalvelujen uudistus, vakinaistamalla nuorten työpajatoiminta ja käynnistämällä työllisyyttä edistäviä ohjelmia, kuten aikuisten osaamista parantava NOSTE-ohjelma.

Valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksessa esitetään teknologia- ja innovaatio- sekä yrittäjäpolitiikan edistämiseen lisärahoitusta. Asuntorahoitusta on uudistettu sekä korjaus- ja energia-avustuksia lisätty. Vuoden 2005 talousarvioehdotuksessa asumisen tukea nostetaan.

- - - - - - - - - - -

Työministeriön viestintä/puh. (09) 16001