Julkisen työvoimapalvelun uudistus ja työvoiman kehittäminen ovat keskeisiä työllisyyden hoidossa

Työhallinnon, kuntien ja Kelan yhteistyön pohjalle perustettavat työvoiman palvelukeskukset edistävät työmarkkinoiden toimivuutta ja osaavan työvoiman saatavuutta pureutumalla rakenteelliseen työttömyyteen. Uusiin työvoiman palvelukeskuksiin perustetaan ensi vuonna 50 uutta virkaa. Näin voidaan huolehtia erityisesti vaikeimmin työllistyvien henkilöiden palvelutarpeesta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino, työttömyyden torjunta, aktiivitoimenpiteet, yrittäjyyteen rohkaiseminen ja rakennetyöttömyyden purku ovat vuonna 2005 työhallinnon keskeiset tavoitteet. Niitä toteutetaan yhdessä eri hallinnon alojen kanssa monivuotisilla ohjelmilla.

Työministeriö on ehdottanut työhallinnolle varattavaksi 2 183 miljoonaa euroa valtion vuoden 2005 talousarvioon. Summa on 126 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2004. Vähennykseen sisältyy Kainuun itsehallintokokeilulle siirrettävä 20 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan työhallinnon tehtäviä Kainuussa.

Työministeriön keskeisiä tavoitteita ensi vuodelle ovat rakennetyöttömyyden alentaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä 100 000 hengellä vuoteen 2007 mennessä. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää monivuotisia ohjelmia ja entistä vahvempaa eri hallinnonalojen yhteistyötä. Tätä yhteistyötä vahvistetaan työllisyyden hoidossa muun muassa hallituksen työllisyysohjelmalla.

Julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistusta jatketaan

Vuonna 2004 alkanutta hallituksen työllisyysohjelmaan kuuluvaa julkisen työvoimapalvelun rakenteellista uudistusta jatketaan vuonna 2005. Osana rakenteellista uudistusta vaikeimmin työllistyvien henkilöiden julkiset työvoimapalvelut ja kuntien, erityisesti niiden sosiaali- ja terveystoimen, Kansaneläkelaitoksen sekä muiden palvelujentuottajien palvelut kootaan työvoiman palvelukeskuksiin.

Palvelukeskuksiin perustetaan 50 uutta virkaa vuoden 2005 aikana. Alueilla, joille perustetaan työvoiman palvelukeskuksia, kehitetään työvoimatoimistojen työnvälitys- ja työnhakupalveluita ja pyritään näin varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus.

Julkisen työvoimapalvelun tärkein tehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on pitää yllä ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa, turvata työvoiman saatavuus, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuus tehdä työtä.

Työvoimapolitiikka tähdentää työvoiman osaamisen kehittämistä

Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitetään 1 790 miljoonaa euroa, mikä on 118 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2004. Vähennyksestä 20 milj. euroa on siirtoa Kainuun hallintokokeiluun ja 61 milj. euroa työllisyyden paranemisesta aiheutuvaa työmarkkinatukimenojen pienenemistä. Toimeenpanon määrärahoista runsas puolet käytetään työmarkkinatukena maksettavan työttömyysturvan menoihin. Työvoimakoulutuksen piirissä on ensi vuonna keskimäärin 26 100 henkilöä, ja palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahoilla työllistetään keskimäärin 31 950 henkilöä mukaan lukien yhdistelmätuella työllistettävät. Näihin lukuihin ei sisälly Kainuun itsehallintokokeilun määrärahoilla koulutettavia ja työllistettäviä henkilöitä.

Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutukseen ehdotetaan 222,6 miljoonaa euroa. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmien piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 6 000 henkilöä.

Kokonaisuudessaan lähinnä työttömille työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan yhteensä keskimäärin 87 350 henkilöä, mikä on noin 33 prosenttia suhteutettuna arvioituun työttömien määrään.

Työvoimapolitiikassa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Työssä käyville tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää työpaikkakoulutusta, jota suunnataan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen saaneiden henkilöiden työttömäksi joutumista sekä tukea työuran jatkumista yritysten muutostilanteissa. Maahanmuuttajien koulutuksen riittävä taso ja koulutuksen laatu turvataan muun muassa kielitaidon tasotestauksella.

Aktivoivia toimenpiteitä lisätään

Vaikeimmin työllistyvien ammatillista osaamista pyritään parantamaan sisällyttämällä koulutusta tukityöllistämiseen. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksella ja henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja koulutuksesta selviytymistä.

Työmarkkinatuen käyttöä aktivoivana tukimuotona lisätään tuen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Työministeriön johdolla valmistellaan malli, jossa tuen ehtojen mukaisesti tukea saavan tulee osallistua aktiivitoimenpiteisiin oltuaan tietyn ajan työttömänä. Työvoimapoliittisista toimista suunnataan riittävä osa vaikeasti työllistyvien työmarkkinaedellytysten parantamiseen, jotta aktiivitoimiin osallistuminen voidaan varmistaa.

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläkkeelle siirtymisen perusteiden arviointia jatketaan kaikissa työvoimatoimistoissa. Vuoden 2005 aikana tehdään työnhakijoille noin 6 000 työkunnon selvitystä. Työkykynsä pysyvästi menettäneitä ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien pariin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työpolitiikassa panostetaan entistä enemmän yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun ja uudistettavan starttirahan avulla. Starttirahan kestoa pidennetään, myöntämisperusteita tarkistetaan ja kokeillaan starttirahan kohderyhmän laajentamista.

Työministeriön ja valtiovarainministeriön ehdotuksissa ei ole työhallinnon osalta merkittäviä eroja. Työministeriön ja valtiovarainministeriön keskinäiset neuvottelut pidetään ensi viikolla.

Lisätietoja:
Talousjohtaja Jukka Lumenko (09) 160 48941
Erikoissuunnittelija Timo Määttänen (09) 160 48950

Työministeriön toukokuinen talousarvioehdotus on pdf-muodossa osoitteessa www.mol.fi/tyoministerio/tmbudjettiehdotus2005.html.

Työministeriön viestintä/puhelinvaihde (09) 16001