Olet sivulla: Etusivu « Ministeriö « Tiedotteet « Vuoden 2004 tiedotearkisto « Työministeriön tutkimus: Krooninen työttömyys on sitkeä ja yleinen ilmiö
Kroonisesti työttömien osuus työttömistä Suomessa on varsin
suuri. Työministeriön julkaisemassa tutkimuksessa todetaan, että tiukin
kriteerein arvioituna kroonisesti työttömiä oli noin 45 prosenttia kaikista työttömistä vuonna 2000. Ongelmaa
ei voida pitää lamasta johtuvana. Kroonisen työttömyyden suurimmaksi syyksi
arvellaan kysynnän ja tarjonnan rakenteellista yhteensopimattomuutta, jota
aiheuttavat mm. työkokemuksen tai koulutuksen sisällön vanhentuminen.
Työministeriön julkaisemassa tutkimuksessa on selvitetty
kroonisen työttömyyden yleisyyttä, rakennetta ja taustaa. Kroonisella
työttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö on vuosia jatkuvasti
pääasiassa työtön. Vuonna 2000
kroonisesti työttömiä oli noin 45 prosenttia kaikista työttömistä, mikä
tarkoittaa noin 155 000 henkilöä.
Kroonista työttömyyttä ei voida perustella laman perintönä,
sillä se on jatkunut myös laman jälkeen, vaikka työllisyystilanne on
parantunut. Tutkimuksessa todennäköisenä syynä pidetään kysynnän ja tarjonnan
rakenteellista yhteensopimattomuutta. Sitä aiheuttavat esimerkiksi
työkokemuksen ja koulutuksen sisällön vanhentuminen sekä sellaiset
sosiaalisesti syrjäyttävät tekijät, jotka liittyvät työttömyyden
pitkittymiseen. Myös itsetunnon ja aktiivisuuden lasku voivat heikentää
työllistymisen todennäköisyyttä.
Krooninen työttömyys ei ole leimallisesti ikääntyvien ja
kouluttamattomien ongelma, vaan iän ja koulutustason jakauma on varsin lähellä
kaikkien työttömien vastaavia jakaumia. Krooninen työttömyys on suhteellisen
yleistä vajaakuntoisten ja ulkomaalaisten työttömien keskuudessa. Toisaalta
vain muutama prosentti kroonisesti työttömistä on ulkomaalaisia. Tutkimuksessa
ns. kannustinloukkuja ei pidetä merkittävänä syynä krooniseen työttömyyteen.
Noin puolet kroonisesti työttömistä on aiemmin ollut
kiinteästi mukana työelämässä, josta he ovat myöhemmin eri syistä pudonneet
pois. Toinen puoli ei ole koskaan vielä päässyt kunnolla kiinni työelämään,
joten pääsy vakaalle työuralle on epäonnistunut.
Krooninen työttömyys ei ilmene koko laajuudessaan
tilastoista, sillä työttömyys usein katkaistaan esimerkiksi työhallinnon
työllistämis- tai koulutustoimien avulla. Näin ollen likimainkaan kaikki, jotka
tosiasiassa ovat jo vuosia olleet vailla avoimien työmarkkinoiden työtä, eivät
tule tilastoissa luokitelluksi pitkäaikaistyöttömiksi.
Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen erikoistutkija Simo Ahon tutkimus ”Kroonisen työttömyyden laajuus, rakenne ja syntytausta” on toteutettu Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa ja julkaistu työministeriön Työpoliittinen tutkimus -sarjassa. Se perustuu laajaan tilastolliseen pitkittäisaineistoon, jossa on yhdistetty eri rekisterien tietoja. Tutkimusta voi tilata työministeriön julkaisutiimistä Suoma Saloselta, puh. (09) 1604 7959, suoma.salonen@mol.fi
----------
Lisätietoja: Erikoistutkija Simo Aho, puh. (03) 215 7263, simo.aho@uta.fi
Työmarkkinaneuvos Matti Sihto/Työministeriö, puh. (09) 1604 8064, matti.sihto@mol.fi
Tuula Waris /Työministeriön viestintä
Puh. (09) 1604 9097
tuula.waris@mol.fi