Informaatioteknologia avaa mahdollisuuksia parempiin työprosesseihin ja palveluihin terveydenhuollossa

Informaatioteknologia luo uusia mahdollisuuksia kehittää terveydenhuollon työ- ja palvelukäytäntöjä. Teknologian hyödyntämiseksi tarvitaan myös johtamisen, työprosessien ja työyhteisön toimintatapojen määrätietoista kehittämistä. TEL LAPPI -hankkeessa on rakennettu maan mittavin telelääketieteen järjestelmä Lapin keskussairaalan ja 16 kunnan terveyskeskusten välille. Järjestelmän käyttöönottoa on tuettu Työelämän kehittämisohjelman Tykesin  koulutus- ja kehittämishankkeella. Hankkeen arvioinnin tuloksia esiteltiin työministeri Tarja Filatovin johdolla keskiviikkona Helsingissä.

Telelääketieteessä on kyse potilaan tutkimisesta, tarkkailemisesta ja hoitamisesta informaatio- ja tietoliikennetekniikkaa hyödyntämällä. Telelääketieteen avulla on mahdollista parantaa hoidon tasoa, hyödyntää tehokkaammin lääketieteellistä erityisasiantuntemusta, lisätä potilaiden alueellista tasa-arvoisuutta ja saada aikaan kustannussäästöjä varsinkin harvaan asutetuilla aluille. Näistä syistä Lapin sairaanhoitopiiri ryhtyi edelläkävijänä Suomessa rakentamaan telelääketieteen järjestelmää perusterveydenhuoltoa edustavien terveyskeskusten ja erikoissairaanhoitoa edustavan sairaanhoitopiirin välille.

Lapin alueella on otettu toistaiseksi käyttöön videoneuvottelu-, ensihoito- ja sähköinen lähete-palautejärjestelmä. Järjestelmien hankintaa on tuettu sosiaali- ja terveysministeriön sekä EU:n rahoituksella. Työministeriön Tykes-ohjelma on rahoittanut järjestelmien käyttöönottoa tukeneen koulutus- ja työyhteisön kehittämishankkeen sekä hankkeen arviointitutkimuksen.

Tutkimuksen ”Informaatioteknologia ja työyhteisön toimintatapa terveydenhuollossa” laativat Lapin yliopiston tutkijat Hanna Jurvansuu, Jari Stenvall ja Antti Syväjärvi. Tutkimuksessa haastateltiin 22 henkilöä ja tehtiin kysely, johon vastasi 178 henkilöä terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin eri ammattiryhmistä.

TEL LAPPI -hanke on tutkimuksen mukaan edistänyt terveydenhuollon eri ammattiryhmien sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä. Myös henkilöstön kyky toimia informaatioteknologian kanssa on parantunut. Kyselyyn vastanneista 74 % katsoi hankkeella olleen positiivisia vaikutuksia omaan työhönsä ja 70 % oman työyhteisönsä toimintaan. Kaikkein myönteisintä suhtautuminen oli lääkärien keskuudessa.

Tutkimus osoitti, ettei informaatioteknologian merkitystä osana terveydenhuollon kehittämisen kokonaisstrategiaa ole selvästi hahmotettu alueella. Yhtenä syynä tähän on tutkimuksen mukaan se, että informaatioteknologian mahdollisuudet nähdään usein liian kapeasti. Ne mielletään yleisesti vain yksittäisiksi laitteiksi ja tietojärjestelmiksi eikä välineeksi, joka luo myös uusia mahdollisuuksia kehittää työprosesseja ja eri ammattiryhmien välistä työnjakoa.

Johdon sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää teknologian hyödyntämisessä

Hankkeen toteutustapaa pidettiin pääsääntöisesti onnistuneena. Onnistumiseen vaikutti  sairaanhoitopiirin johdon ja projektihenkilöstön vahva sitoutuminen, projektin vaiheistettu eteneminen, tavoitteiden käytännönläheisyys sekä laaja panostus koulutukseen ja työyhteisöjen kehittämiseen. Toteutus poikkesi tässä mielessä selvästi edukseen monista muista vastaavista uuden teknologian käyttöönottoprojekteista.

Tutkijoiden mukaan myös terveydenhuollon hierarkkinen organisaatiomalli on pahimmillaan este informaatioteknologian innovatiiviselle hyödyntämiselle ja voi vaikeuttaa laajojen kehittämishankkeiden läpivientiä. Uusien järjestelmien käyttö ja käyttöönotto riippuvat ratkaisevasti erityisesti terveyskeskusten johdon ja sairaanhoitopiirien lähiesimiesten sitoutumisesta.

Informaatioteknologian tehokas hyödyntäminen terveydenhuollossa edellyttää tutkijoiden mukaan terveydenhuollon strategisen johtamisen parantamista sekä toimintatapojen ja ennen kaikkea moniammatillisen yhteistyön ennakkoluulotonta kehittämistä. Se edellyttää myös laaja-alaista kehittämisotetta sekä eri hankkeiden valtakunnallista verkostoitumista keskenään.

TEL LAPPI -hanketta ja sitä koskevaa arviointitutkimusta rahoittanut Työelämän kehittämisohjelma (Tykes) perustuu pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan. Työministeriö toteuttaa ohjelmaa yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja TE-keskusten kanssa. Tykes sisältyy myös hallituksen työllisyysohjelmaan.

Arviointitutkimus ja tietoa Työelämän kehittämisohjelmasta on saatavissa osoitteesta www.tykes.fi/

-------

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tuomo Alasoini, puh. (09) 1604 9292, gsm 040 552 9665 tuomo.alasoini@mol.fiProjektikoordinaattori Nuppu Rouhiainen, puh. (09) 1604 9241, gsm 040 510 2475
nuppu.rouhiainen@mol.fi

Työministeriön tiedottaja Anja Kolehmainen,
puh. (09) 1604 8043, anja.kolehmainen@mol.fi
Työministeriön viestintä/(09)16001