Suomen työlainsäädäntöä laajasti uudistettu

Suomen työelämän lainsäädäntöä on viime vuosina laajasti uudistettu. Uutta työsopimuslakia pidetään helppolukuisena ja aikaisempaa lakia selkeämpänä. Sillä on katsottu olleen myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden asemaan. Työministeri Tarja Filatovin mielestä työlainsäädännön kehittämistarpeita on mm. työn ja perheen yhteensovittamisen menettelyissä sekä yritysjärjestelyihin ja kilpailuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi työministeri pitää tärkeänä edelleen kehittää määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien asemaa. Ministeri Filatov korostaa kuitenkin, että työelämän kysymyksiä ei pystytä ratkomaan pelkästään lainsäädännöllä, vaan myös työelämän kehittämisohjelmilla tulee jatkossakin olemaan merkittävä asema. Hallitus päätti tiistaina 25.5.2004 antaa työelämäselonteon eduskunnalle.

Työelämän selonteon tavoitteena on antaa kuva työelämän yleisistä kehityssuuntauksista, kuten Suomen muuttumisesta jälkiteollisesta yhteiskunnasta informaatioyhteiskunnaksi, jossa toimintaympäristö on laajentunut kansallisesta toimintakentästä globaaliksi. Selonteossa selvitetään työolojen kehityspiirteitä, työelämän rakenteiden ja työorganisaatioiden toimintatapojen sekä  työllisen työvoiman käyttötapojen muutoksia.

Suomalainen työelämän osaaminen pitäisi saada sovellettua käytäntöön

Selonteossa todetaan, että Suomi on tähän asti selvästi hyötynyt globalisaatiokehityksestä. Suomen vahvuuksina ovat olleet työvoiman suhteellisen korkea koulutustaso ja osaaminen. Myös teknologiaa on kyetty ottamaan käyttöön nopeasti. Ongelmana näyttää kuitenkin olevan opin ja osaamisen soveltaminen käytäntöön. Näyttää siltä, että työelämän rakenteet eivät vielä riittävästi muodosta sellaista siltaa, jonka avulla osaaminen saataisiin täysimääräiseen käyttöön.

Suomalaisten työ- ja toimintakyky on ikääntymiskehityksestä huolimatta edelleen verrattain hyvä. Työolot ovat viimeisten vuosien aikana kehittyneet myönteisesti. Viimeisimmässä työolobarometrissa työntekijät antavat kouluarvosanan 7,9. Ongelmia ovat työn yleistyvä tilapäisyys ja jatkuvasti korkealla tasolla pysyvä henkinen kuormitus sekä kiire joustavuus- ja tehokkuuspaineineen. Työaikojen kehitys kulkee edelleen kohti suurempaa joustavuutta. Erilaistuvien työaikojen positiivinen piirre on, että ne lisäävät parhaimmillaan perheen ja työn yhteensovittamisen mahdollisuuksia. Mielenterveyssyistä aiheutuva työkyvyttömyys on huolestuttavasti kasvanut.

Työvoiman määrän on ennakoitu vähenevän  Suomessa seuraavat 30 vuotta. On todennäköistä, että joudumme entistä enemmän turvautumaan ulkomaiseen työvoimaan. Vastaavasti joudumme panostamaan monimuotoisuuden ja erilaisuuden ymmärtämiseen.

Muuttuva työelämä vaatii yhä korkeampaa koulutuksen tasoa. Ammatillisen täydennyskoulutuksen tarpeet ovat korostuneet. Pelkästään oppilaitospohjaiseen koulutukseen turvautumalla ei ole mahdollista tyydyttää massiivisia koulutustarpeita. Sen vuoksi on tärkeää, että työelämä sisältää riittävästi polkuja oppimiseen ja mahdollisuuksia ammatilliseen kehitykseen. Selvitysten mukaan parhaiten menestyviä yrityksiä ovat ne, joissa henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet oppia työstä ja toisiltaan ja joissa työntekijät voivat vaikutta työhönsä.

Työsopimuslaki ja tietosuojalaki eurooppalaisia edelläkävijöitä

Selonteossa tarkastellaan työlainsäädännössä viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyjä muutoksia sekä arvioidaan niiden toimivuutta muuttuvan kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön paineissa.

Suomen työlainsäädäntö on kokonaisuutena varsin tuoretta. Työsopimuslaki, työaikalaki, työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki on uudistettu äskettäin. Lisäksi on säädetty työntekijöiden yksityisyyden suojaa työelämässä sääntelevä laki ja yhdenvertaisuuslaki. Vuosilomalain uudistustyö on käynnissä, samoin esitys henkilöstörahastolain tarkistuksesta on saatettu eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2004. Esitys tasa-arvolain uudistamisesta tulee eduskunnan käsittelyyn syysistuntokaudella 2004. Työsuojelun valvontalainsäädännön ja yhteistoimintalain kokonaisuudistusta valmistellaan parhaillaan.

Suomalainen työsopimuslaki työnantajien ja työntekijöiden asemaa, oikeuksia ja velvollisuuksia sääntelevänä yhtenäisenä lakina on eurooppalaisittain harvinainen. Työelämän tietosuojalaki on eurooppalainen edelläkävijä. Suomessa työpaikoilla sovellettavilla yhteistoimintaa koskevilla säännöksillä on kansainvälisestikin katsottuna pitkät perinteet. Lisäksi Suomen tasa-arvolaki, joka koskee myös työelämän ulkopuolisia alueita, on huomattavasti kattavampi kuin asianomainen yhteisölainsäädäntö. 

Uudistettua työsopimuslakia on yleisesti ottaen pidetty helppolukuisena ja aikaisempaa lakia selkeämpänä. Työsopimuslain seurantatutkimukseen osallistuneiden enemmistö arvioi lain kaikki säännökset selkeiksi, vaikka säännöskohtaisia eroja ilmeneekin. Selkeimpinä säännöksinä pidettiin yleissitovuutta, lomauttamista, irtisanomista, työsuhteen purkamista ja koeaikaa koskevia säännöksiä. Lailla on ollut myönteistä vaikutusta työntekijöiden asemaan. Työntekijöiden asemaa parantavina säännöksinä on pidetty muun muassa yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoja, määrä- ja osa-aikaisuutta ja vuokratyötä sekä liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä. Lain on katsottu täyttävän työntekijöiden yhdenvertaisuudelle ja työsuhdeturvalle asetetut tavoitteet.

Yleissitovien työehtosopimusten vahvistamismenettely onnistunut uudistus

Seurantatutkimuksen mukaan onnistunein uudistus työsopimuslaissa on yleissitovien työehtosopimusten vahvistamismenettely. Järjestelmää on pidetty selkeänä, nopeasti toimivana  sekä työntekijöiden ja työnantajien kannalta oikeusvarmuutta lisäävänä ja riitatilanteita vähentävänä. Uudistuksessa ei ole ilmennyt sellaisia lainsäädännöllisiä epäselvyyksiä taikka ongelmia, joiden johdosta yleissitovuussääntely tulisi ottaa uudelleen harkittavaksi tai tarkistettavaksi.

Työehtosopimuksilla on Suomessa erittäin merkittävä rooli. Selonteossa tarkastellaan työehtosopimustoiminnan kehitystä ja sen merkitystä työehtojen määräytymisessä. Yli 90 prosenttiin palkansaajia sovelletaan valtakunnallista työ- tai virkaehtosopimusta joko työehtosopimuslakiin tai virkaehtosopimuslakeihin perustuvan normaalisitovuuden taikka työsopimuslakiin perustuvan yleissitovuuden perusteella.

Myös muu työoikeudellinen lainsäädäntö vastaa pitkälti sille asettuja vaatimuksia. Kehittämistarpeita työelämän lainsäädännössä nähdään olevan muun muassa  perheen ja työn yhteensovittamiseen liittyvissä menettelyissä, yritysjärjestelyihin ja kilpailuttamiseen liittyvissä kysymyksissä, työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavan korvauksen määräämiseen liittyvissä kysymyksissä ja vuorotteluvapaajärjestelmässä. Lisäksi on tärkeää kehittää työttömyysturvaa henkilöille, jotka joutuvat keskeyttämään työnteon esimerkiksi kesän ajaksi, kuten koulunkäyntiavustajat ja koulun keittäjät.

Työelämän kehittämisohjelmat lisäävät tuottavuutta ja hyvinvointia

Työlainsäädännöllä ei kyetä vastaamaan kaikkiin työelämän haasteisiin. Työelämän kehittämisohjelmilla (Tykes- ja Veto-ohjelmat) pyritään tukemaan tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista kehittymistä. Tykes –ohjelmalla edistetään työpaikkojen toimintatavan laaja-alaista kehittämistä johdon ja henkilöstön yhteistoiminnan pohjalta. Ohjelmalla tavoitellaan konkreettisia, näkyviä ja pysyviä muutoksia työpaikoilla. Tarkoitus on saada työpaikkojen toimintatapoja muutettua luovuutta ja aloitteellisuutta tukeviksi. Veto-ohjelman tarkoituksena on työelämän vetovoimaisuuden lisääminen. Tavoitteena on, että työelämään tulo aikaistuisi, työssäoloaika jatkuisi nykyistä 2-3 vuotta pidempään  ja poissaolot sairauksien vuoksi sekä työtapaturmat ja ammattitaudit vähenisivät.

Hallituksen eduskunnalle antama työelämäselonteko perustuu eduskunnan työsopimuslain käsittelyn yhteydessä hyväksymään ponteen, jossa valtioneuvoston edellytettiin selvittävän elinkeino- ja työelämän kehitystä sekä yritysten toimintatapojen ja -ympäristön muutoksia ja sitä, vastaako työlainsäädäntö toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin haasteisiin.

Työelämäselonteko löytyy 25.5.2004 valtioneuvoston verkkosivulta osoitteesta www.valtioneuvosto.fi

- - -  - - - - - - - - - - - - - -

Lisätietoja:

Johtaja Matti Salmenperä, puh. (09) 1604 8937, matti.salmenpera@mol.fi
Lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger, puh. (09) 1604 8932, tarja.kroger@mol.fi

Työministeriön viestintä/Anja Kolehmainen
puh. (09) 1604 8043, 0400 421 693
anja.kolehmainen@mol.fi