Olet sivulla: Etusivu « Ministeriö « Tiedotteet « Vuoden 2004 tiedotearkisto « Työministeri Tarja Filatov Suomi maailmantaloudessa seminaarissa Dipolissa:
Laadullisesti kestävän tuottavuuden nosto hyvinvoinnin
perustaksi
Työnteon kannusteita parannettava
Suomen kilpailukykyä parantavat tekijät, mm. työn
tuottavuuden suotuisan kehityksen turvaaminen, työurien pidentäminen, osaavan
työvoiman saatavuuden turvaaminen ja välillisten työvoimakustannusten
alentamismahdollisuudet kulminoituvat
siihen ja ovat seurausta siitä, miten ihmiset kokevat hyvinvointinsa
työelämässä. Talouskasvun turvaamiseksi on työvoiman vähetessä nostettava
tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla.
Työvoima- ja ikärakenteen muutoksen yhteydessä tuottavuuden
suotuisa kehitys tulee entistä tärkeämmäksi. Tuottavuuden kehittymiseen on
yhdistettävä korkeatasoinen työelämän laatu, jotta ihmiset voivat ja haluavat
jatkaa työssä nykyistä pidempään. Työn on tarjottava ihmisille kehittymis- ja
vaikutusmahdollisuuksia. Työssä on vallittava sisäinen luottamus ja saumaton
yhteistoiminta. Tuottavuutta on edistettävä sellaisin laadullisesti kestävin
keinoin, jotka samanaikaisesti tukevat ihmisten mahdollisuuksia pysyä
työelämässä ja osallistua työelämään.
Työelämän joustavuus voi palvella niin työnantajia kuin
työntekijöitä. Uuden ajan työntekijöillä saattaa olla tarpeita nykyistä
joustavampiin työjärjestelyihin sekä uudenlaisiin työn organisointeihin työn ja
perheen yhteensovittamiseksi, opiskelun tai muiden omien henkilökohtaisten
tarpeiden vuoksi. Turvallisuus ja joustavuus työssä pitäisi olla mahdollista
yhdistää. Näissä asioissa voisimme yhteistyössä työelämän osapuolien kanssa
kehittää lisää uusia mekanismeja, jotka palvelisivat ihmisten tarpeita entistä
paremmin.
Työllisyysasteen nostaminen Suomessa ja EU:ssa on kova
haaste. Siinä onnistuminen on elintärkeää peruspalvelujen rahoittamiselle ja
sitä kautta ihmisten hyvinvoinnille.
Monilla työllisyysasteeseen vaikuttavilla asioilla on kuitenkin
kaksi puolta. Näin on esimerkiksi osa-aikatyössä. Se lisää työllisyyttä ja
tuottaa hyvinvoinnille pohjaa. Osa-aikatyö on parempi vaihtoehto
kokoaikatyöttömyydelle tai kokoaikaeläkkeelle. Opiskelun ja pienten lasten
vanhemmuuden työn ja perheen yhteensovittamisen välineenä osa-aikatyö tuo
lisäarvoa. Sitä vastoin vastentahtoinen osa-aikatyö ja vajaat työtunnit
matalasti palkatuilla aloilla luovat osa-aikatoimeentuloa ja saattavat jopa
ylläpitää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Eikä tätä kautta työllisyysasteen noston
perimmäisempi tavoite, ihmisten hyvinvointi, lisäänny.
Osa-aikatyötä pitää kehittää yhteistyössä
työelämäasiantuntijoiden kanssa niin, että ihmisten tarpeet ja turvallisuus
työssä sekä samalla työelämän tuotannolliset tarpeet kohtaavat.
Verotuksen keventäminen on yksi työllisyyttä edistävä
tekijä, mutta myös sen tuotoilla on merkitystä työhön kannustamisessa
esimerkiksi päivähoidon rahoittamisessa. Erityisesti naisten työssäkäynnin
kannalta päivähoitopalveluilla ja -kustannuksilla on iso merkitys. Jos
päivähoitomaksuja joudutaan korottamaan sen vuoksi, että käytössä olevat
verotulot vähenevät merkittävästi, nousee pienten lasten vanhempien
työssäkäynnin kynnys.
Myös tulonsiirtojen ja palkkatulojen liian kaavamainen
yhteensovittaminen synnyttää tilanteita, joissa työnteolle ei ole riittäviä
kannusteita. Esimerkiksi asumistuki vähenee työtulojen kasvaessa ja tietyissä
tilanteissa syö liiaksi työstä saatua taloudellista hyötyä.
Mahdollisia esteitä osallistua työelämään on purettava ja luotava kannusteita työelämään osallistumiselle.
---
Ministeri Filatov kertoi seminaarissa todetun, että
kansainvälistymisen kannustimia ovat markkinoiden kasvu ulkomailla,
mahdollisuus uusien toimintatapojen, innovaatioiden ja muiden resurssien
hankkimiseen ja omaksumiseen, mutta ei matala kustannustaso tai laadukkaampi
toiminta ulkomailla. Jos tästä lähdetään, meillä on hyvät mahdollisuudet olla
kilpailukykyisiä korkean osaamisen ja korkean taidon maana. Siihen on nyt
panostettava ja oikeat signaalit on osattava lukea.
Ministeri Filatov totesi, että Suomi maailmantaloudessa
-seminaari on strategiaprosessin alku, josta pitää saada konkreettisia
lopputuloksia ja päätöksiä. On löydettävä yhteinen tahto tekemiseen.
Samanaikaisesti kun työllisyysastetta pitää nostaa, on alennettava
määrätietoisesti työttömyysastettamme.
Ikääntyvien työssäjatkamisen rinnalla on nuorten syrjäytyminen estettävä
ja koulupudokkaat poimittava. Työ on aloitettu, mutta tavoitteiden
saavuttaminen vaatii yhteistä ponnistusta.
- - - - - - - - - - - -
Työministeriön viestintä, puh. (09) 16006