Suomalaiset työnantajat rekrytoivat mieluiten työntekijöitä kotimaasta 

Suomalaiset työnantajat haluavat työllistää mieluiten kotimaista työvoimaa. Ulkomaisen työvoiman hankintaan ollaan kuitenkin valmiita, jos ammattitaitoista kotimaista työvoimaa ei ole riittävästi saatavana.  Ulkomailta hankittaisiin eniten työntekijöitä asiantuntijatehtäviin korkean teknologian aloille. Mieluiten työvoimaa palkattaisiin lähivaltioista kuten Virosta ja Ruotsista sekä muista EU-maista. Tiedot ilmenevät Eurooppalaisen työnvälityspalvelun, EURESin selvityksestä ulkomaisen työvoiman hankinnasta Suomessa vuonna 2003.

Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten työnantajien halukkuutta rekrytoida työvoimaa ulkomailta, käytettyjä rekrytointikanavia sekä tarkastella minkälaisia palvelu-tarpeita työnantajilla on ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosessissa erityisesti EURES-palvelun näkökulmasta. Yhteiseurooppalainen EURES-palvelu (European EmploymentServices) toimii Suomessa työvoimatoimistoissa ja sen tehtävänä on neuvoa EU- ja ETA-maiden kansalaisia ja työnantajia työvoiman liikkuvuuteen ja työnvälitykseen liittyvissä asioissa.

Ulkomaisen työvoiman hankintaselvitys tehtiin osana Jyväskylän yliopiston yhteiskunta-politiikan pro gradu-työtä. Se koostui neljällä paikkakunnalla tehdyistä teemahaastatteluista sekä  valtakunnallisesta postikyselystä, joka lähetettiin satunnaisotannalla valittuihin 985 toimipaikkaan. Kyselyn palautti määräaikaan mennessä 428 toimipaikkaa. Vastanneista toimipaikoista 36 prosenttia oli alle 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä, 29 prosenttia 20-100 henkilöä työllistäviä ja 36 prosenttia yli sadan hengen yrityksiä.  Vastanneet toimipaikat jakautuivat varsin tasaisesti koko maan alueelle. Eniten vastauksia tuli teollisuus-, kuljetus-ja varastoalan, tietoliikennealan sekä tukku-ja vähittäiskaupan aloilta. 

Suurin osa vastanneista toimipaikoista uskoi oman toimialansa saavan myös lähitulevaisuudessa työvoimaa Suomesta. Ulkomaisen työvoiman hankinta ei ole aktiivisesti esillä oleva vaihtoehto, vaan siihen ryhdyttäisiin vain jos ammattitaitoista kotimaista työvoimaa ei olisi riittävästi saatavana. Eniten ulkomailta hankittaisiin työvoimaa asiantuntijatehtäviin, johon kuuluvat esimerkiksi tutkijat, projektinjohtajat, insinöörit, terveydenhuollon ammattihenki-löstö ja opettajat. 

Kolmannes palkannut ulkomaista työvoimaa vuoden aikana 

Ulkomaista työvoimaa oli palkattu edellisen 12 kuukauden aikana kolmannekseen toimi-paikoista. Ulkomaisen työvoiman hankinta oli kuitenkin satunnaista ja rekrytointipäätös perustui useimmin ulkomaisen työnhakijan henkilökohtaiseen pätevyyteen. Ainoastaan erikoisosaamista vaativissa tehtävissä, joissa riittävää osaamista ei löytynyt Suomesta, toimipaikat olivat suunnanneet tietoisesti rekrytointia ulkomaille.

Toimipaikat, joilla oli kokemuksia ulkomaisista työntekijöistä, olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä valintaansa. Se kannusti heitä palkkaamaan muitakin ulkomaalaisia työn-tekijöitä. Suosituin ulkomaisen työvoiman hankintamaa oli Viro, koska se on maantieteellisesti lähellä ja toimipaikat olettavat saavansa sieltä suomalaiseen kulttuuriin sopivia työntekijöitä. Muut pohjoismaat, lähinnä Ruotsi olivat myös tärkeitä rekrytoinnin kohdemaita.

Uuden työvoiman hankkimista ulkomailta suunnitteli kuusi prosenttia vastaajista. Eniten ulkomaista työvoimaa aikoi seuraavan 12 kuukauden aikana hakea teollisuus. Kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennealat sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan toimipaikat aikoivat myös hakea työvoimaa ulkomailta. Mieluiten työvoimaa hankittaisiin myös tulevaisuudessa lähivaltioista kuten Virosta ja Ruotsista sekä muista EU-maista. 

Rekrytointikanavista merkittävin suora kontakti  

Selvityksen mukaan ulkomaisten työntekijöiden rekrytointikanavista merkittävin oli suora kontakti työnhakijan ja työnantajan välillä sekä toimipaikan oman henkilöstön yhteydet ulkomaisiin työnhakijoihin. Muista hankintakanavista käytetyin oli työvoimatoimisto. Myös internetin merkitys rekrytointi-ilmoittelun välineenä ja kanavana tiedostetaan hyvin. Suomessa eniten käytetty rekrytointikanavien yhdistelmä ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa olivat suorat kontaktit työnantajan ja työnhakijan välillä ja työvoimatoimiston työnvälityspalvelut. 

Vastanneet toimipaikat ilmoittivat tarvitsevansa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa eniten apua työlupa-asioissa ja muissa lainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Myös työnvälitykseen liittyvät palvelut ja työvoiman hankintakanavat eri maissa kiinnostivat vastaajia. 

Selvitys löytyy työministeriön internet-sivuilta osoitteesta: www.mol.fi/julkaisut. 

----------------------- 

Lisätietoja: 
Projektipäällikkö Tiina Oinonen, puh. (09) – 160 49295, tiina.oinonen@mol.fi
Tutkimuksen tekijä, henkilöstökonsultti Tea Raatikainen, puh. 0400-642616,
tea.raatikainen@mol.fi
Työministeriön EURES-sivut: www.mol.fi/eures

Työministeriön viestintä
Tiedottaja Kaisu Malinen puh. (09) 160 48056
mailto:kaisu.malinen@mol.fi