Olet sivulla: Etusivu « Ministeriö « Tiedotteet « Vuoden 2004 tiedotearkisto « Vuoden 2003 työllisyyskertomus
Työttömyys aleni vielä vuonna 2003, vaikka työllisyys
kääntyi laskuun. Työnvälityksen asiakkaina oli vuoden aikana liki kolmannes
työvoimasta. Aktiivisin työvoimapoliittisin toimenpitein työttömyysastetta
kyettiin alentamaan runsaat kolme prosenttiyksikköä. Valtionhallinto tuki
monilla talous-, elinkeino-, koulutus- ja aluepoliittisilla toimenpiteillä työllisyyskehitystä,
ilmenee vuoden 2003 työllisyyskertomuksesta.
Vuonna 2003 työttömiä oli Tilastokeskuksen
työvoimatutkimuksen mukaan 235 000 henkilöä eli noin 3 000 vähemmän kuin vuotta
aiemmin. Työttömyysaste oli 9 prosenttia. Työttömyyden lasku johtui
työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrän lisäyksestä ja työvoiman tarjonnan
vähenemisestä. Työnvälityksessä oli työttömiä työnhakijoita keskimäärin 288 800
henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli 72 400. Määrä väheni 5 200 henkilöä eli 6,7
prosenttia edellisestä vuodesta.
Hitaan talouskasvun seurauksena työllisten määrä väheni 7
500 henkilöä, ja työllisyysaste laski edellisvuoden 67,7 prosentista 67,3
prosenttiin. Työllisten määrä väheni
teollisuudessa 21 000:lla ja alkutuotannossa 7 000:lla. Osa teollisuuden
työpaikkavähennyksestä aiheutui tuotannon siirtymisestä ulkomaille. Työllisyys
lisääntyi palvelualoilla 17 000:lla ja rakennusalalla 3 000:lla.
Vuoden 2003 jälkipuoliskolla käynnistyi poikkihallinnollinen
työllisyysohjelma, jonka pääta-voitteita ovat rakenteellisen työttömyyden
alentaminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työurien pidentäminen
sekä työn tuottavuuden lisääminen. Vaikeasti työllistyvien sijoittumisen
tukemiseen perustetaan 40 työvoiman palvelukeskusta vuosina 2004 - 2006.
Työvoimapoliittisin koulutus- ja tukitoimenpitein
sijoitettuna oli yhteensä keskimäärin 88 200 henkilöä, mikä vastaa 3,4
prosenttia työvoimasta. Työhallinnon määrärahat olivat 2 203 milj.
euroa. Työvoimapolitiikan toimeenpanoon oli varattu 1 809
milj. euroa. Tästä summasta passiiviseen työmarkkinatukeen käytettiin 738 milj.
euroa ja aktiiviseen 284 milj. euroa. EU:n rakennerahastojen ohjelmien
toteutukseen varattiin 222 milj. euroa. EU:n määritelmän mukainen työttömien
aktivointiaste oli 23,3 prosenttia.
Vuonna 2003 työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa oli
keskimäärin 29 900 henkilöä. Ulkomaalaisia kaikista koulutuksen aloittaneista
oli 16,5 prosenttia. Työvoimapoliittisin tukitoimin (mm. työllistämistuki, yhdistelmätuki,
työmarkkinatuen työharjoittelu, työllisyys-poliittinen projektirahoitus,
starttiraha ja työllisyysperusteiset investoinnit) työllistettiin yhteensä
keskimäärin 58 300 henkilöä. Näistä starttirahalla yritystoiminnan aloittaneita
oli keskimäärin vajaat 2 000 henkilöä.
Työhallinto, kunnat ja Kansaneläkelaitos jatkoivat vuonna
2003 kaksivuotista yhteispalvelukokeilua, jossa on tarjottu palveluja
pääasiassa työmarkkinatuella oleville pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille.
Kokeilussa oli mukana 18 työvoimatoimistoa ja 25 yhteispalvelupistettä.
Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Työllisyysohjelman mukaisesti
toimintaa laajennetaan palvelukeskuksiksi vuonna 2004.
Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004
alusta. Lain tarkoituksena on työllistää vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä
sosiaalisten yritysten avulla. Sosiaalinen yritys poikkeaa muista yrityksistä
siten, että sen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia ja/tai
pitkäaikaistyöttömiä.
Työelämän kehittämisohjelmalla ja Kansallisella
tuottavuusohjelmalla rahoitettiin tutkimus-avusteisia kehittämisprojekteja,
joilla edistettiin tuottavuutta ja työelämän laatua sekä työ-elämän
kehittämistä koskevaa osaamista. Vuoden 2003 aikana ohjelmat yhdistettiin Työ-elämän
tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelmaksi (Tykes), jonka toteutus alkoi
vuoden 2004 alusta.
Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma päättyi
vuoden 2003 lopussa. Ohjelma pyrki syventämään työssä jaksamiseen liittyvien
hyvien käytäntöjen tuntemusta. Ohjelman aikana myönnettiin tukirahoitusta
kaikkiaan lähes 200:lle eri toimialojen hankkeelle. Myös yrittäjien ja
maatalousyrittäjien työssä jaksamista on tuettu.
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi
työsopimuslakia muutettiin vuonna 2003
siten, että osittaisen hoitovapaan käyttöoikeus laajenee siihen asti,
kunnes lapsi on käynyt kaksi lukuvuotta koulua. Hoitovapaan saantiedellytyksiä
on myös lievennetty
Vuoden 2003 lopussa Suomessa asui noin 107 400 ulkomaan
kansalaista. Työvoimatoimistoissa oli 25 000 ulkomaalaista työnhakijaa, joista
työttömiä oli 14 000. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli marraskuun lopussa
arviolta 26,5 prosenttia. Työlupalausuntoja annettiin yli 26 000, joista
puoltavia oli 24 000.
Työttömyysturvaa maksettiin 2 713 milj. euroa eli liki 8
prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ansiopäivärahaa maksettiin 1 361
milj. euroa, peruspäivärahaa 111 milj. euroa ja työmarkkinatukea
työttömyysajalta 738 milj. euroa. Kokonaissummaan sisältyy myös aktiivi-toimiin
liittyvää turvaa (koulutusetuudet ja työmarkkinatuen aktiivitoimet), jota
maksettiin
yhteensä 503 milj. euroa Vuonna 2003 ansiopäivärahaa sai 286
000 henkilöä, peruspäivä-
rahaa 51 300 henkilöä ja työmarkkinatukea 255 400 henkilöä.
Työministeriö laatii vuosittain eduskunnalle
työllisyyskertomuksen hallituksen toimenpidekertomuksen yhteydessä.
Työllisyyskertomus sisältää kattavan kuvauksen koko valtiohallinnon
työllisyyttä ja työmarkkinoiden tasapainoa edistävistä toimista. Sen
valmisteluun ovat osallistuneet kauppa- ja teollisuusministeriö,
opetusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali-ja terveysministeriö,
työministeriö sekä valtiovarainministeriö.
_________________________________
Lisätietoja:
Kansliapäällikkö Markku Wallin, puh. (09) 1604 8010, markku.wallin@mol.fi
Johtaja Matti Pukkio, puh. (09) 1604 8040. matti.pukkio@mol.fi
Työmarkkinaneuvos Eero Polus, puh. (09) 1604 8035,
ero.polus@mol.fi,eero.polus@mol.fi
Tiedottaja Kirsti Kallio,puh.(09)16048055, kirsti.kallio@molfi
Työllisyyskertomuksen Internet-versio löytyy osoitteesta: www.mol.fi/julkaisut