Siirry suoraan sivun sisältöön
Pienennä tekstiä
Suurenna tekstiä
 
 
Etusivu  |  Työnhakijan palvelut  |  Työnantajan palvelut  |  Työsuhdeasiat  |  Koulutus ja ammatinvalinta  |  Yrittäjyyspalvelu  |  Työ- ja elinkeinotoimistot  | 
 

Olet sivulla:   Etusivu  «  Ministeriö  «  Tiedotteet  «  Vuoden 2004 tiedotearkisto  «  Vuoden 2003 työllisyyskertomus

Vuoden 2003 työllisyyskertomus

Aktiivitoimet alensivat työttömyyttä
Pitkäaikaistyöttömyys laski 6,7 prosenttia

Työttömyys aleni vielä vuonna 2003, vaikka työllisyys kääntyi laskuun. Työnvälityksen asiakkaina oli vuoden aikana liki kolmannes työvoimasta. Aktiivisin työvoimapoliittisin toimenpitein työttömyysastetta kyettiin alentamaan runsaat kolme prosenttiyksikköä. Valtionhallinto tuki monilla talous-, elinkeino-, koulutus- ja aluepoliittisilla toimenpiteillä työllisyyskehitystä, ilmenee vuoden 2003 työllisyyskertomuksesta.

Vuonna 2003 työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 235 000 henkilöä eli noin 3 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 9 prosenttia. Työttömyyden lasku johtui työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrän lisäyksestä ja työvoiman tarjonnan vähenemisestä. Työnvälityksessä oli työttömiä työnhakijoita keskimäärin 288 800 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli 72 400. Määrä väheni 5 200 henkilöä eli 6,7 prosenttia edellisestä vuodesta.

Hitaan talouskasvun seurauksena työllisten määrä väheni 7 500 henkilöä, ja työllisyysaste laski edellisvuoden 67,7 prosentista 67,3 prosenttiin. Työllisten määrä väheni  teollisuudessa 21 000:lla ja alkutuotannossa 7 000:lla. Osa teollisuuden työpaikkavähennyksestä aiheutui tuotannon siirtymisestä ulkomaille. Työllisyys lisääntyi palvelualoilla 17 000:lla ja rakennusalalla 3 000:lla.

Vuoden 2003 jälkipuoliskolla käynnistyi poikkihallinnollinen työllisyysohjelma, jonka pääta-voitteita ovat rakenteellisen työttömyyden alentaminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työurien pidentäminen sekä työn tuottavuuden lisääminen. Vaikeasti työllistyvien sijoittumisen tukemiseen perustetaan 40 työvoiman palvelukeskusta vuosina 2004 - 2006.

Työvoimapoliittisin koulutus- ja tukitoimenpitein sijoitettuna oli yhteensä keskimäärin 88 200 henkilöä, mikä vastaa 3,4 prosenttia työvoimasta. Työhallinnon määrärahat olivat 2 203 milj.

euroa. Työvoimapolitiikan toimeenpanoon oli varattu 1 809 milj. euroa. Tästä summasta passiiviseen työmarkkinatukeen käytettiin 738 milj. euroa ja aktiiviseen 284 milj. euroa. EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutukseen varattiin 222 milj. euroa. EU:n määritelmän mukainen työttömien aktivointiaste oli 23,3 prosenttia.

Vuonna 2003 työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa oli keskimäärin 29 900 henkilöä. Ulkomaalaisia kaikista koulutuksen aloittaneista oli 16,5 prosenttia. Työvoimapoliittisin tukitoimin (mm. työllistämistuki, yhdistelmätuki, työmarkkinatuen työharjoittelu, työllisyys-poliittinen projektirahoitus, starttiraha ja työllisyysperusteiset investoinnit) työllistettiin yhteensä keskimäärin 58 300 henkilöä. Näistä starttirahalla yritystoiminnan aloittaneita oli keskimäärin vajaat 2 000 henkilöä.

Yhteispalvelukokeilusta hyvä malli pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon

Työhallinto, kunnat ja Kansaneläkelaitos jatkoivat vuonna 2003 kaksivuotista yhteispalvelukokeilua, jossa on tarjottu palveluja pääasiassa työmarkkinatuella oleville pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille. Kokeilussa oli mukana 18 työvoimatoimistoa ja 25 yhteispalvelupistettä. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Työllisyysohjelman mukaisesti

toimintaa laajennetaan palvelukeskuksiksi vuonna 2004.

Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Lain tarkoituksena on työllistää vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä sosiaalisten yritysten avulla. Sosiaalinen yritys poikkeaa muista yrityksistä siten, että sen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia ja/tai pitkäaikaistyöttömiä.

Voimakas panostus työelämää kehittäviin ohjelmiin

Työelämän kehittämisohjelmalla ja Kansallisella tuottavuusohjelmalla rahoitettiin tutkimus-avusteisia kehittämisprojekteja, joilla edistettiin tuottavuutta ja työelämän laatua sekä työ-elämän kehittämistä koskevaa osaamista. Vuoden 2003 aikana ohjelmat yhdistettiin Työ-elämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelmaksi (Tykes), jonka toteutus alkoi vuoden 2004 alusta.

Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma päättyi vuoden 2003 lopussa. Ohjelma pyrki syventämään työssä jaksamiseen liittyvien hyvien käytäntöjen tuntemusta. Ohjelman aikana myönnettiin tukirahoitusta kaikkiaan lähes 200:lle eri toimialojen hankkeelle. Myös yrittäjien ja maatalousyrittäjien työssä jaksamista on tuettu.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi työsopimuslakia muutettiin vuonna 2003  siten, että osittaisen hoitovapaan käyttöoikeus laajenee siihen asti, kunnes lapsi on käynyt kaksi lukuvuotta koulua. Hoitovapaan saantiedellytyksiä on myös lievennetty

Vuoden 2003 lopussa Suomessa asui noin 107 400 ulkomaan kansalaista. Työvoimatoimistoissa oli 25 000 ulkomaalaista työnhakijaa, joista työttömiä oli 14 000. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli marraskuun lopussa arviolta 26,5 prosenttia. Työlupalausuntoja annettiin yli 26 000, joista puoltavia oli 24 000.

Työttömyysturvaa maksettiin 2 713 milj. euroa eli liki 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ansiopäivärahaa maksettiin 1 361 milj. euroa, peruspäivärahaa 111 milj. euroa ja työmarkkinatukea työttömyysajalta 738 milj. euroa. Kokonaissummaan sisältyy myös aktiivi-toimiin liittyvää turvaa (koulutusetuudet ja työmarkkinatuen aktiivitoimet), jota maksettiin

yhteensä 503 milj. euroa Vuonna 2003 ansiopäivärahaa sai 286 000 henkilöä, peruspäivä-

rahaa 51 300 henkilöä ja työmarkkinatukea 255 400 henkilöä.

Työministeriö laatii vuosittain eduskunnalle työllisyyskertomuksen hallituksen toimenpidekertomuksen yhteydessä. Työllisyyskertomus sisältää kattavan kuvauksen koko valtiohallinnon työllisyyttä ja työmarkkinoiden tasapainoa edistävistä toimista. Sen valmisteluun ovat osallistuneet kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali-ja terveysministeriö, työministeriö sekä valtiovarainministeriö.

_________________________________
Lisätietoja:
Kansliapäällikkö Markku Wallin, puh. (09) 1604 8010, markku.wallin@mol.fi
Johtaja Matti Pukkio, puh. (09) 1604 8040. matti.pukkio@mol.fi
Työmarkkinaneuvos Eero Polus, puh. (09) 1604 8035,
ero.polus@mol.fi,eero.polus@mol.fi 

 

Tiedottaja Kirsti Kallio,puh.(09)16048055, kirsti.kallio@molfi

Työllisyyskertomuksen Internet-versio löytyy osoitteesta:  www.mol.fi/julkaisut

Tulostettava versioTulostettava versio

 
Palaute | Sivukartta | Tietoa mol.fi-palvelusta
© Työ- ja elinkeinoministeriö | Sivu päivitetty 14.01.2005
Sivun ylälaitaan