Työryhmä ehdottaa starttirahajärjestelmän laajentamista koskemaan työttömien lisäksi myös työttömyysuhan alaisia ja palkka- tai kotitaloustyöstä yrittäjäksi siirtyviä sekä opintonsa päättäneitä opiskelijoita. Järjestelmän käynnistysvaiheessa yrittäjäksi ryhtyvä saisi kuukausittain puolen vuoden ajan 650 euroa ja seuraavilta kuudelta kuukaudelta 500 euroa kuukaudessa. Työministeri Tarja Filatovin asettaman työryhmän ehdotukset esiteltiin tiistaina Helsingissä. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut neuvotteleva virkamies Anssi Paasivirta

Suomi tarvitsee yrittäjyyttä ja yrittäjiä. Erityisen tärkeää on saada yrittäjiä palvelualoille. Hallituksen tavoitteena on, että yrityksiä perustetaan oleellisesti entistä enemmän. Valtaosa yrityksistä perustetaan vastaisuudessakin ilman valtion rahoitustukea. Uudistuksen tarkoituksena on, että yhä useammalla yrittäjäksi aikovalla on mahdollisuus starttirahaan, kunhan siihen on olennainen tarve ja yritysidea kantaa. Starttirahajärjestelmän laajennus on osa hallitusohjelmaan kirjattua yrittäjyyden politiikkaohjelmaa

Työttömien starttirahajärjestelmän kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Tuoreimpien selvitysten mukaan 80 prosenttia starttirahaa saaneista yrityksistä on hengissä vielä viiden vuoden kuluttua toiminnan käynnistämisestä. Vastaava luku kaikilla yrityksillä on 53.

Korkeaa eloonjäämisastetta selittää varsinaisen starttirahan yhteyteen kuuluva yrittäjyyskoulutus ja konsultatiivinen työskentely. Ne luopuvat, jotka toteavat, että edellytykset ovat puutteelliset. Päätös syntyy asiakkaan ja asiantuntijan yhteisen keskustelun pohjalta. Jos yrittäjällä on ollut investointirahatarvetta, hän on voinut hakea Finnveran pien- tai naisyrittäjälainaa tai pientakausta.

Työryhmä esittää, että rahaa myönnetään hankkeille, joiden käynnistymistä starttirahoitus voi todellisuudessa edistää. Tuen kesto olisi kokonaisuudessaan 12 kuukautta. Kun yritys on toiminut ensimmäiset kuusi kuukautta, tehdään välitarkastus. Silloin katsotaan, miten hanke on lähtenyt liikkeelle ja mitkä ovat sen jatkomahdollisuudet. Starttiraha on tarkoitettu lähinnä elantokustannuksiin.

Aloittelijalle myös muuta tukea kuin rahallista

Kaikille yritystoiminnan käynnistämistä harkitseville tulee olemaan tarjolla yrittäjyyskoulutusta ja konsultatiivisia palveluja. Konsultatiiviseen työskentelyyn liittyy starttilausunto. Se on asiantuntijan työhallinnolle antama arvio hankkeen menestymismahdollisuuksista. Starttiyrittäjyyteen liittyvät koulutus- ja asiantuntijapalvelut hankitaan alueiden lähtökohdista riippuen eri koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioilta.

Yrittäjiksi aikovia palvellaan yleensä seudullisten yrityspalvelujen kautta. Seudullisia yrityspalveluja perustetaan hallitusohjelman mukaan 50 eri puolille maata. Lopullisen starttirahapäätöksen tekee edelleen työvoimatoimisto.

Kilpailun vääristymät pyritään minimoimaan

On tärkeää, että starttirahaa saaneet yritykset eivät vääristä paikallista kilpailutilannetta. Jokaisen hankkeen vaikutukset paikalliseen kilpailutilanteeseen arvioidaan huolellisesti. Kilpailua vääristäville hankkeille ei myönnetä starttirahoitusta. Starttiuudistuksen yksi keskeinen lähtökohta on, ettei starttirahalla edistetä niin sanottua pakkoyrittäjyyttä. Sellaisia hankkeita, joissa aikaisempaa palkkatyötä keinotekoisesti muutetaan yritysmuotoiseksi, ei rahoiteta.

Tulevaisuudessa starttiyrityksiä odotetaan syntyvän entistä enemmän hoiva-alalle, muihin henkilöpalveluihin, tietotuotantoon, matkailun ohjelmapalveluihin sekä liike-elämän palveluihin.

Nykyisin perustetaan vuosittain noin 4 000 starttiyritystä, mikä on noin 20% perusteutuista yrityksistä. Starttiuudistusta valmistellut työryhmä arvioi, että uudistuksen myötä starttiyritysten määrä voisi nousta 10 000 yritykseen. Niiden nettotyöllisyysvaikutus olisi runsaat 20 000 työpaikkaa vuodessa.

Uudistuksen lähtökohtana on, että starttirahajärjestelmää laajennetaan hallituksen päättämissä budjettikehyksissä. Rahoitukseen käytetään kansallisia sekä EU:n rakennerahasto-ohjelmien  resursseja. Uudistus toteutetaan työttömien ja työttömyysuhan alaisten starttirahan osalta työministeriön momenteilta.

Yrittäjyyskoulutusta, neuvontaa ja konsultatiivista tukea rahoitetaan nykykäytännön mukaisesti myös KTM:n ja OPM:n momenteilta. Palkkatyöstä, kotitaloustyöstä ja opiskelusta yrittäjäksi ryhtyvien osalta starttirahajärjestelmää rahoitetaan vuoden 2004 aikana käynnistettävästä Yrittäjyyden ESR -tuotekehityshankkeesta.

Starttirahatyöryhmän puheenjohtajana on toiminut neuvotteleva virkamies Anssi Paasivirta kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Jäseniä on ollut työministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Finnverasta ja uusyrityskeskusorganisaatiosta. Työryhmä on kuullut laajasti työmarkkina- ja etujärjestöjen sekä eri hallinnonalojen alue- ja paikallishallinnon edustajia. Kuulemisissa järjestelmän laajentamista on kannatettu ja kiirehditty sen toimeenpanoa.

Esitys lakimuutoksesta annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella. Käytännössä uuteen järjestelmään on mahdollista siirtyä aikaisintaan loppusyksystä 2004.

Työryhmän raportti löytyy tiedotustilaisuuden jälkeen työministeriön  internetsivuilta
www.mol.fi/julkaisut

- - - - - - - - - - - - -

Lisätietoja:
Työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Anssi Paasivirta, puh. (09) 1606 2662,
gsm 0400 815 418

Työministeriön viestintä/(09) 16006
Tiedottaja Anja Kolehmainen, puh. (09) 1604 8043
anja.kolehmainen@mol.fi, 0400 421 693