Vuonna 2001 kokonaan uudistettu työsopimuslaki on juristiasiantuntijoiden mukaan toimivampi ja selkeämpi kuin aikaisempi vastaava työelämän peruslaki. Työsopimuslaki koskee noin 1,7 miljoonaa työsuhdetta. Etenkin yleissitovien työehtosopimusten uusi vahvistamismenettely on otettu vastaan myönteisesti. Yleissitovia valtakunnallisia työehtosopimuksia on nyt 145 kpl. Tiedot käyvät ilmi työministeriön Turun yliopistossa teettämästä tutkimuksesta. Tutkimusryhmää johti professori Martti Kairinen.

Uudistuksen arvioidaan hieman parantaneen työntekijöiden asemaa sekä määrä- ja osa-aikaisten yhdenvertaisuutta. Uudistuksen ei koeta merkittävästi vaikuttavan työsuhdekäytäntöihin tai työvoimakustannuksiin. Toisaalta joukko asiantuntijoita arvioi, että eräät säännösuudistukset ovat omiaan heikentämään työnantajien mahdollisuuksia käyttää työvoimaa joustavasti ja että työntekijästä johtuvia irtisanomisperusteita koskevat sääntelyt sanktioineen saattavat vähentää työnantajien työllistämishaluja.

Tutkijoiden mukaan tulkinnanvaraisuutta koetaan liittyvän eniten yleislausekkeita sisältäviin säännöksiin. Esimerkkejä kaivataan itse lakitekstiin eikä vain sen perusteluihin. Jonkin verran juristien kritiikkiä kohdistuu muun muassa säännöksiin, jotka koskevat lainvastaisesta työsuhteen päättämisestä johtuvan erottamiskorvauksen yhteensovittamista työttömyysturvaetuuksien kanssa.

Oikeudenkäynneissä tavallisimpia asioita ovat olleet työsuhteen irtisanominen ja purkaminen sekä niihin liittyvät korvaukset. Lainvastaisesta irtisanomisesta tuomittujen korvausten määrä vastaa keskimäärin 6-9 kuukauden palkkaa. Yleisin työnantajan maksettavaksi tuomittu korvausmäärä on noin puolen vuoden palkka. Runsas puolet erottamiskiistoista sovitaan ilman oikeuden päätöstä. Oikeudenkäyntikuluriski saattaa olla omiaan estämään työriitojen viemistä oikeuteen silloinkin kun se olisi tarpeen.

Tiedot käyvät ilmi työministeriön Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa teettämästä seurantatutkimuksesta. Tulokset perustuvat  lähes 130 juristiasiantuntijalta saatuihin tietoihin sekä myös muuhun oikeustieteelliseen tiedonkeruuseen. Kyselyjen ja haastattelujen vastaajat ovat uuden lain soveltamisen kanssa tekemisissä olevia henkilöitä, kuten asianajajia, oikeusaputoimistojen lakimiehiä, tuomioistuinten tuomareita, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen lakimiehiä sekä työsuojelupiirien lakimiehiä ja tarkastajia. Koska korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja ei vielä ole, tutkimuksessa nojaudutaan ennen muuta hovioikeuden ja työtuomioistuimen tuomioihin. 

Hallitus antaa keväällä työelämäselonteon. Siinä yhteydessä käsitellään myös työsopimuslain toimivuutta. Hyväksyessään työsopimuslain eduskunta edellytti, että lain tavoitteiden toteutumista ja säännösten sovellettavuutta seurataan. Nyt valmistunut seurantatutkimus perustuu eduskunnan toimeksiantoon. Eduskunta on edellyttänyt työelämäselonteon antamista tämän vaalikauden alkupuolella, mikä lakiuudistuksen vaikutusten kannalta on suhteellisen varhainen ajankohta.

Turun yliopiston tutkijaryhmää johti professori Martti Kairinen ja ryhmässä olivat mukana professorit Seppo Koskinen, Jyrki Tala ja Ahti Laitinen, VTM Heikki Uhmavaara, OTK, KTM Anne-Mari Kauppi sekä oik.yo. Jari Murto.

- - - - - - - - - - - - - - -
Lisätietoja antavat :

Professori Martti Kairinen, puh 02-3335528, GSM 0500-531604
martti.kairinen@utu.fi

VTM Heikki Uhmavaara, puh 02-2423140, 050 5630073
heikki.uhmavaara@sci.fi

Lisätietoja työsopimuslaista antaa:
Lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger, puh. (09) 1604 8932, tarja.kroger@mol.fi
-------------------------------

Työministeriön viestintä/(09) 16006
Tiedottaja Anja Kolehmainen, puh. (09) 1604 8043,
anja.kolehmainen@mol.fi