Suomalainen työelämä kohti aitoa yhdessä tekemisen mallia

 - Pelkästään informaatioyhteiskuntaa kehittämällä – yksin koneilla ja koulutuksella – emme globalisaation haasteeseen pysty vastaamaan. Tarvitsemme toimintaansa jatkuvasti kehittäviä työyhteisöjä. Tarvitsemme sellaisia työyhteisöjä, joissa oppi ja osaaminen jalostuvat aidon yhteistoiminnan ja yhdessä tekemisen kautta. Näissä yhteisöissä uusi teknologia palvelee koko työyhteisön tiedon ja osaamisen karttumista. Tykes-ohjelma on tarkoitettu rakentamaan suomalaista työelämää tähän suuntaan, sanoi työministeri Tarja Filatov ohjelman avausseminaarissa tiistaina 16.3.2004.

 - Työolo- ja teknologiabarometrien perusteella näyttää, että Suomi on tietoyhteiskunta, mutta se on sitä kuitenkin enemmän vain ”paperilla” – viimeistä huutoa olevina koneina ja laitteina ja lisääntyneenä osaamisena. Meillä ei ole valitettavasti vielä sellaista tietämyksen tasoa kaikkialla saavutettu, että osaisimme tehdä asioita aikaisempaa viisaammin sekä toisiamme paremmin tukien, arvostaen ja kunnioittaen, sanoi työministeri Tarja Filatov. Hän viittasi puheessaan barometreihin kysyen, onko suomalaisen tietämysyhteiskunnan rakentaminen jäänyt tässä suhteessa matkansa puolitiehen. Suomessa panostetaan paljon osaamiseen ja oppimiseen, mutta saatua tietoa hallitaan, ymmärretään ja hyödynnetään huonosti. Ruotsi onnistuu tässä Suomea paremmin. Samoin on Tanskan tilanne, vaikka se satsaa Suomea vähemmän koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen, sanoi Filatov.

Vuoden 2004 alussa käynnistynyt Työelämän kehittämisohjelma Tykes tukee johdon ja henkilöstön yhteistoimintaan perustuvaa työorganisaatioiden kehittämistä. Ohjelman tavoitteena on tuottavuuden kasvu, johon yhdistyy työntekijöiden kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksien, työhyvinvoinnin ja työyhteisöjen toimivuuden samanaikainen paraneminen. Ohjelman taustalla on aiempien työelämäohjelmien (Tyke, tuottavuusohjelma ja jaksamisohjelma) myönteiset tulokset.

Tykes-ohjelman projektipäällikkö Tuomo Alasoini kertoi, että ohjelman tavoitteellisena laajuutena vuosina 2004-2009 on 1000 työpaikkojen kehittämisprojektia, joihin osallistuu        250 000 henkilöä. Erityishuomion kohteena ovat pk-yritykset sekä sosiaali- ja terveystoimi.

Työministeriön työympäristöjohtaja Matti Salmenperä korosti puheessaan, että menestyminen globaalitaloudessa vaatii yhä parempaa tuottavuutta ja tehoa. Myös hyvinvointirakenteiden säilyttäminen edellyttää parempaa tuottavuutta., koska väestö ikääntyy ja työvoima vähenee. Kestävään tuottavuus- ja talouskasvuun päästään vain osaamisen ja innovaatioiden avulla.

Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan perustuvan Tykes-ohjelman kokonaisbudjetiksi valtion talousarvion kautta on kaavailtu 87 miljoonaa euroa vuosina 2004-2009. Työpaikkojen oma panostus projekteihin on tarkoitus saada tähän nähden vähintään kaksinkertaiseksi. Ohjelman vuoden 2004 budjetti on 12,5 miljoonaa euroa.

Ohjelma tukee tutkijoiden ja konsulttien työtä projekteissa. Kehittämistyö perustuu työpaikkojen johdon ja henkilöstön sekä asiantuntijoiden ”yhdessä tekemiseen”. Ohjelma pyrkii erityisesti vahvistamaan yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten välistä kehittämisyhteistyötä. Tykes-ohjelman tutkimuspoliittisena tavoitteena on, että hankkeista valmistuu kymmeniä tohtorinväitöskirjoja ja lisensiaatintutkimuksia. Tarkoitus on nostaa Suomi kärkimaaksi työelämän kehittämisen alueella.

Haku ohjelmaan käynnistyi 1.2.2004. Hakemuksia on tullut tähän mennessä noin 50. Ohjelmalle ollaan luomassa myös alueellista yhteyshenkilöverkostoa työvoima- ja elinkeinokeskuksiin sekä työsuojelupiireihin.

Suomi panostaa osaamiseen, mutta sitä ei osata vielä riittävästi hyödyntää

Tykes-ohjelman avaustilaisuuden yhteydessä julkistettiin tuloksia tutkija Pekka Ylöstalon tutkimuksesta tiimeihin perustuvien toimintatapojen yleisyydestä Suomessa. Tutkimuksen mukaan tiimeihin perustuvat toimintatavat ovat Suomessa ja muissa Pohjoismaissa yleisempiä kuin EU-maissa keskimäärin. Teollisuus on palvelusektoria edellä Suomessa toisin kuin muissa EU-maissa.

Yritysten tietoiset strategiavalinnat, kulttuuriset tekijät ja hyötyjen mittaamisen vaikeus olivat Suomessa tyypillisiä syitä sille, miksi tiimeihin perustuvat toimintatavat eivät ole kiinnostaneet kaikkia yrityksiä. Työntekijöiden, ammattiliittojen tai keskijohdon vastustus olivat Suomessa muita EU-maita harvemmin yritysjohtajien mainitsemia esteitä muutoksille. Myös lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia pidettiin Suomessa harvemmin ongelmina uusien toimintatapojen käytölle. Suomalainen aineisto perustui 316:n vähintään 10 henkeä käsittäneen yksityisen sektorin toimipaikan johdon arvioon. Vertailuaineistona tutkimuksessa oli 810 toimipaikan otos 10 muusta EU-maasta.

Tykes-ohjelmassa ovat mukana työministeriö, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt sekä eräitä muita ministeriöitä.

Tykes-ohjelmasta on saatavissa lisää tietoja www-osoitteesta www.tykes.fi./

-----------

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Tuomo Alasoini, puh. (09) 1604 9292, gsm 040 552 9665
Projektikoordinaattori Tiina Lifländer, puh. (09) 1604 9242, gsm 040 510 2473
Tutkija Pekka Ylöstalo, puh. (09) 1604 9200

Työministeriön viestintä/puh. (09) 16006
Tiedottaja Anja Kolehmainen, puh. (09) 1604 8043
0400 421 693, anja.kolehmainen@mol.fi