Työmarkkinoilla naisten ja miesten tasa-arvo ei vielä toteudu. Kansalliseen työllisyyden toimintasuunnitelmaan liittyen Suomi saa todennäköisesti EU:lta suosituksen, joka perustuu siihen, että naisten ja miesten palkkaerot eivät ole supistuneet niin kuin on suunniteltu eikä toimialojen eriytyneisyys naisten ja miesten toimialoihin ole lieventynyt. Tärkeää onkin, että työmarkkina-järjestelmää kehitetään niin, että naisnäkökulma otetaan kaikissa ratkaisuissa huomioon.

Työmarkkinoilla vaikutetaan kaikkein eniten naisten ja miesten väliseen taloudelliseen tasa-arvoon. Sama palkka samasta työstä, saatikka samanarvoisesta työstä ei ole toteutunut. Naisia on miehiä enemmän määräaikaisissa palvelussuhteissa. Naisen euro on 80 senttiä.

Kolmikantaisessa yhteistyössä voidaan vaikuttaa tasa-arvon edistämiseen. Työmarkkinoilla ei pidä luopua sellaisista työelämän kehittämisen osioista, joilla voidaan edistää naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista. Naispalkkaerän käyttöä naisten palkkauksen parantamiseksi pitää kehittää entisestään. Pitää myös luoda uusia keinoja mm. perheen ja työn entistä paremmaksi yhteensovittamiseksi sekä miehille että naisille. Työaikapankkien ja  uusien työaikajärjestelyjen käyttö työn ja perheen yhteensovittamiseksi on paikallaan.

Naisten kokoaikaisesta ja vakinaisesta työpanoksesta eivät hyödy vain naiset itse, vaan myös työnantajat. Naisten osaamista ja heidän erityistaitojaan tarvitaan työelämässä. Työntekijöiden osaamisesta onkin huolehdittava kaikkien työkatkojen jälkeen entistä systemaattisemmin. Jos korkea osaaminen on jatkossakin Suomen kilpailuvaltti, on osaamisesta pidettävä myös johdonmukaisesti huolta. Naiset edelleenkin pitävät enemmän perhevapaita kuin miehet, jolloin osaamisen päivittäminen on naisille katkojen jälkeen erityisen tärkeää.

- - - - - - - - - - -
Työministeriön viestintä/puh. (09) 16006