Soveltuvuustestejä tehdään Suomessa poikkeuksellisen paljon
- laki yksityisyyden suojasta työelämässä toi testaamiseen parannuksia   

Laki yksityisyyden suojasta on käytännössä pa­ran­ta­nut erityisesti henkilöarviointiin osallistuvien henkilöiden oikeuksia. Työnantajat kiinnittävät aikaisempaa enemmän huomiota konsulttiyritysten asiantuntemukseen ja luotettavuuteen. Konsulttiyritykset pyrkivät toimimaan lain hengessä informoidessaan tutkittavia testeistä ja valitessaan testimenetelmiä. Yleisesti ottaen arviointiprosessi kuten kriteerien määrittelyt, testien valinta ja itsearviointi hoidetaan Suomessa huolella. Arviointitulosten seurantaan ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Näin todetaan Tuija Lavosen ja Liisa Myyryn työministeriölle tekemässä selvityksessä.

Selvityksen mukaan henkilöarviointeja käytetään Suomessa poikkeuksellisen paljon muuhun Eurooppaan ver­rat­­tu­na. Niitä tehdään täällä vuosittain kymmeniä tu­han­sia. Henkilö­arviointeja tehdään eni­ten rekrytointitilanteissa, mutta niitä käytetään yhä enemmän myös henkilöstön kou­lu­tuk­sen, kehittämisen ja joh­ta­misen välineinä.

Laki näyttää muuttaneen käy­täntöjä etenkin arvioitavan kohtelun suhteen. Nykyisin kiinnitetään enemmän huomiota arvioitujen henkilöiden oikeuteen saada riittävästi in­for­maatiota henkilöarviointipäivästä sekä palautetta arvioinnista. Työnantajat haluavat varmistua entistä useammin konsulttiyrityksen asian­tuntemuksesta ja luotettavuudesta tar­kis­ta­mal­la heidän koulutustaustansa. Viidennes kyselyyn vas­tan­neis­ta ja lähes kaikki haasta­telluista työnantajien edustajista kertoivat muut­ta­neen­sa toimintatapojaan lain myötä.

Kon­sulttiyritysten edustajista vajaa puolet katsoo lain vaikuttaneen heidän toimintatapoihinsa. Ar­vioi­tavan henkilön oikeudet ovat tulleet paremmin esil­le ja avoimuus henkilö­arviointi­pro­ses­sis­sa on lisääntynyt. Lain voimaantulon jälkeen ar­vioi­taville henkilöille annetaan use­am­min palaute myös kirjallisena. Siihen, että hen­ki­löarviointi­me­ne­telmät mittaavat oikeasti sitä mitä niiden pitäisi, on kiinnitetty enemmän huomiota. Myös kyselylomakkeita on tarkistettu.

Uudesta laista huolimatta arvioitavat henkilöt kokevat, että heitä ei edelleenkään informoitu riit­tävästi henkilöarvioinnin eri vaiheista. Lisää informaatiota kaivattiin arvioinnin tavoitteista, päivän sisällöstä, mene­tel­mien käytön tarkoituksesta sekä henkilöarviointiraportin säilyt­tämisestä ja luot­ta­muk­sel­li­suu­des­ta. Joskus palautteen saaminen on koettu hankalana.

Kun arviointitapahtumaa tarkastellaan kokonaisuutena, suomalaisen työelämän käytännöt täyttävät monelta osin Suomen psykologiliiton suositukset. Erityisesti kriteerien määrittelyt, testien valinta, itsearvioinin suorittaminen ja raportin laatiminen hoidetaan huolella. Arvioitavien henkilöiden nä­kö­kulmasta pa­ran­ta­misen varaa on vielä arvioitavien oikeuksista in­for­moi­mi­ses­sa. Käytetyt testit ovat pää­osin tutkittuja sekä luotettavia ja menetelmiä käytetään yleensä kattavasti. Konsulttiyritykset ovat karsineet menetelmiä, joiden pätevyydestä ei ole näyttöä.  

Yksityisyyden suojasta annetun lain mukaan työntekijää voidaan testata, jos hän antaa suostumuksensa testiin. Ehtona on myös, että testillä on tarkoitus selvittää työtehtävien hoidon edellytyksiä tai koulutus- tai muun ammatillisen kehittämisen tarvetta. Testeillä saatavan tiedon tulee olla kunkin työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellista, mikä rajoittaa testin laajuutta ja laatua. Työnantajan vastuulla on varmistaa, että testejä tehtäessä käytetään luotettavia testausmenetelmiä, niiden suorittajat ovat asiantuntevia ja testauksella saatavat tiedot virheettömiä. Työnhakijalle tai työntekijälle on annettava pyynnöstä ja maksutta henkilöarvioinnissa tehty lausunto.

Hyväksyessään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain eduskunta edellytti, että  soveltuvuustestien käyttöä ja eri testimenetelmien luotettavuutta seurataan.  Työministeriön toimesta Helsingin yliopiston Sosiaalipsykologian laitos on tehnyt selvityksen Yksityisyyden suoja työelämässä. Selvitys henkilöarviointimenetelmien käytöstä Suomessa. Selvitystyön vastaavana johtajana toimi professori Klaus Helkama. Selvitys on julkaistu työministeriön työpoliittinen tutkimus -sarjassa (n:o 256).

Laki yksityisyyden suojasta tuli voimaan syksyllä 2001.

- - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätietoja selvityksestä:

Valtiotieteen maisteri Tuija Lavonen, puh. 050 599 1219 tai tuija.lavonen@helsinki.fi
Valtiotieteen tohtori Liisa Myyry, puh. (09) 1912 4928 tai liisa.myyry@helsinki.fi
Professori Klaus Helkama, puh. (09) 1912 4894 tai klaus.helkama@helsinki.fi
Hallitusneuvos Raila Kangasperko, puh. (09 1604 8935 tai raila.kangasperko@mol.fi

Tutkimusta voi tilata työministeriön julkaisutiimistä
1.3.Annika Blomsterilta, puh. (09) 1604 7045 tai annika.blomster@mol.fi ja
2.3. alkaen Marja-Liisa Nöjdiltä, puh. (09) 1604 7963 tai marja-liisa.nojd@mol.fi
Tutkimuksen sähköisen version saa Pirkko Jukalta, puh. (09) 1604 9088 tai
pirkko.jukka@mol.fi
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä löytyy työministeriön internet -sivuilta
www.mol.fi/ammatit ja työ/työelämän suhteet ja lainsäädäntö Suomessa -esite.

Työministeriön viestintä/Tiedottaja Anja Kolehmainen, puh. (09) 1604 8043 tai
anja.kolehmainen@mol.fi