Rahojen käyttöä tehostetaan, alueiden päätösvaltaa lisätään ja työllisyysperusteisia investointeja aikaistetaan

Hallitus päätti torstaina 26.2.2004 jakaa 503,3 miljoonaa euroa tukityöllistämisen, työvoimakoulutuksen ja muiden työvoimapalvelujen määrärahoja työvoima- ja elinkeinokeskuksille.  Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osoitettiin myöntämisvaltuutta 77,7 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin osoittaa TE-keskuksille 34,4 miljoonaa euroa työllisyysperusteisiin investointeihin. Talousarvioon liittyvä momenttiuudistus lisää tehokkuutta ja joustavuutta määrärahojen käytössä, kasvattaa alueellista päätösvaltaa ja mahdollistaa työllisyysperusteisten investointien aientamisen. 

Nyt jaettavilla määrärahoilla arvioidaan järjestettävän työvoimakoulutusta 27 300 henkilölle. Lisäksi työllistämistukea voidaan maksaa 37 150 henkilölle, josta yhdistelmätuen osuus on 15 650 henkilöä. Määrärahalla arvioidaan hankittavan 6,8 miljoonaa opiskelijatyöpäivää. Määrärahajako perustuu tulostavoiteneuvotteluihin alueiden kanssa. Rahojen alueellisessa jaossa on painotettu erityisesti työttömien määrää ja työttömyysastetta. Näin työttömyydestä kärsivät alueet saavat suhteellisesti enemmän resursseja. Jakoon on vaikuttanut myös alueen avointen työpaikkojen ja työvoiman määrä.   

Aikaisempaan verrattuna määrärahoja on nyt enemmän työtöntä henkilöä kohden. Ne ovat myös joustavammin alueiden tarpeiden mukaan käytettävissä, koska työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien määrärahat on nyt koottu valtion talousarvioon yhdelle momentille. Uudistuksen tarkoitus on saada tehokkuutta määrärahojen käyttöön ja lisätä alueellista päätäntävaltaa. Näin alueet voivat harkintansa mukaan toimia aiempaa paremmin työmarkkinamuutoksien edellyttämällä tavalla. Muutoksen teknisistä järjestelyistä johtuen rahat eivät aivan täsmällisesti ole vertailukelpoisia aiemmin myönnettyihin määrärahoihin.  

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osoitettu myöntämisvaltuus oikeuttaa hankkimaan sellaista työvoimakoulutusta, josta aiheutuu kustannuksia myöhemmille vuosille enintään 90 milj. euroa. Näin turvataan koulutuksen jatkuvuus vuodenvaihteen yli. Myöntämisvaltuutta jaettiin TE-keskuksille 77,7 miljoonaa euroa ja  työministeriön käytettäväksi jätettiin 12,2 milj. euroa.  

Jakokriteereissä työvoiman määrän painoarvo oli 15 prosenttia, avoimien työpaikkojen  15 prosenttia ja työttömyysasteella kerrottu työttömien työnhakijoiden määrän painoarvo 70 prosenttia. Työttömyysasteessa ja työttömien työnhakijoiden määrässä otettiin huomioon työvoimakoulutuksessa ja tukityössä olevat, mikä lisäsi jonkin verran vaikeiden työttömyysalueiden osuutta määrärahoista. Jäljelle jäänyt 15 prosenttia määrärahoista jaettiin ottaen huomioon TE-keskusten työvoimaosastojen esittämät käyttösuunnitelmat. Ammatillisen ja valmentavan työvoimakoulutuksen sekä työllistämistukiin tarkoitettujen määrärahojen jakokriteereissä painotettiin mm. työvoiman määrää rahan käyttötarkoituksen mukaisesti. 

Erillisinä määrärahoina on tarkoitus käyttää 49,9 miljoonaa euroa mm. eräiden erityisalojen työvoimakoulutukseen, työllisyyspoliittiseen projektitukeen, omatoimisuusavustukseen, starttiselvityksiin ja palvelukeskusten hankintoihin. Erityisalojen koulutus sisältää kuljetus- nosturi-, kivi- ja puualan koulutusta. Se on valtakunnallista tai laajempien alueellisten kokonaisuuksien tarpeisiin suunniteltua koulutusta. 

Työministeriön käyttöön jätetään 15,5 miljoonaa euroa. Ne on tarkoitettu mm. työvoimakoulutuksen opiskelijavalintaan, sosiaalisten yritysten perustamisen tukemiseen sekä työvoiman palvelukeskusten ja yhteispalvelupisteiden palvelujen hankintaan. 

Investointimäärärahojen käytössä painottuvat pysyväisluontoiset työllisyysvaikutukset 

Työllisyysperusteiset investointimäärärahat on vuoden 2004 talousarviossa koottu samalle momentille, joka antaa mahdollisuuden rahojen joustavampaan käyttöön. Määräraha on tarkoitus osoittaa osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin,  joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samalla huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat.  Määrärahaa pyritään käyttämään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden kannalta merkittäviä hankkeita.  

Investointihankkeiden rakennusvaiheen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan kaikkiaan noin 1 200 henkilötyövuotta. Valmistumisen jälkeen arvioidaan syntyvän noin 1 300 uutta työpaikkaa ja lisäksi kasvusysäysvaikutuksia. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään lisäämään työvoiman kysyntää. Rahoitettavaksi hyväksytään pääsääntöisesti sellaisia hankkeita, joilla soidaan osoittaa olevan investointivaiheen lisäksi pysyväisluontoisia vaikutuksia. 

Investointimäärärahoista on osoitettu 19,6 miljoonaa euroa investointiavustuksiin ja 14,8 miljoonaa euroa työllisyystyöohjelmaan. Työministeriön myöhempään käyttöön osoitettiin 1,65 miljoonaa euroa. 

Vuoden 2004 työvoimapoliittisten määrärahojen jako TE-keskuksille tiedotteen liitteessä.

- - - - - - - - - - - - -
Lisätietoja:
Ylijohtaja Marja Merimaa, puh. (09) 1604 9053, marja.merimaaa@mol.fi
Lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen, puh. (09) 1604 8067, pasi.jarvinen@mol.fi

Työministeriön viestintä/tiedottaja Anja Kolehmainen,
puh. (09) 1604 8043 ja anja.kolehmainen@mol.fi tai
Tarja-Leena Helin, puh. (09) 1604 8030

Valtion vuoden 2004 talousarvion momentin 34.06.29 määrärahojen ja myöntämisvaltuuden jako:

Valtion vuoden 2004 talousarvion momentin 34.06.64 myöntämisvaltuuden jako: