Työmarkkinatukiuudistuksessa lisätään pitkäaikaistyöttömien tuen vastikkeellisuutta ja otetaan käyttöön ns. aktiivikausi. Työvoimatoimisto tarjoaa vähintään 500 päivää työ-markkinatukea saaneelle työttömälle työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Tämän tehostetun palvelujen tarjoamisen eli pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuun tarkoituksena on pitkittyneen työttömyyden katkaiseminen tarjoamalla lisääntyneitä työllistymismahdollisuuksia. Työmarkkinatukiuudistukseen sisältyy myös työnantajalle suunnatun työllistämistuen muuttaminen palkkatueksi. Edelleen uudistuksessa muutetaan valtion ja kuntien välistä rahoitusvastuuta työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta niin, että valtio korvaa kunnille täysimääräisesti niille uudistuksesta koituvat lisämenot.

Työmarkkinatukiuudistuksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, turvata tulevaisuuden työvoimatarpeet ja alentaa korkeaa työttömyyttä sekä pitkällä tähtäimellä alentaa työttömyyden hoidon julkisia menoja. Uudistus auttaa katkaisemaan pitkään jatkunutta työttömyyttä ja ehkäisemään uuden pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä.

Tasavallan presidentti vahvisti uudistusta koskevat lait tänään 29.12. siten, että tulevat voimaan vuoden 2006 alusta. Muutos koskee julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia, työttömyys-turvalakia, toimeentulotuesta annettua lakia, kuntien valtionosuuslakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia. Lakeihin liittyy kaksi eduskunnan lausumaa.

Valtio ja kunta jakavat työttömyydestä aiheutuvat kustannukset

Työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja kuntien valtionosuuksien uusi rahoitusmalli kannustaa erilaisten toimenpiteiden lisäämistä ja laadun parantamista paikallisena yhteistyönä. Työllistymismahdollisuuksien lisäys vahvistaa työvoiman palvelukeskusten toimenpidevalikoimaa.

Pitkäaikaistyöttömille maksettavan työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta yhtenäistetään. Kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea yli 500 työttömyyspäivältä, työttömyyden-aikaisen työmarkkinatuen rahoittavat uudistuksen myötä valtio ja kunta puoliksi. Nykyisin valtio vastaa työmarkkinatuen kustannuksista ja kunnat toimeentulomenoista, johon ne saavat valtionosuutta. Valtio vastaa edelleen muille työttömille maksettavasta työttömyydenaikaisesta työmarkkinatuesta, työllistymistä edistävistä toimenpiteiden aikaisesta työmarkkinatuesta ja ylläpitokorvauksista sekä työmarkkinatukimäärärahoista työnantajalle maksettavista tuista.

Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen ja harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen. Myös toimeentulotuen rahoitus muuttuu: perustoimeentulotuen rahoittavat valtio ja kunta yhtä suurin osuuksin. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen maksaa edelleen kunta. Valtio osallistuu kustannuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmällä kuten aiemminkin. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset kunnille valtionosuutena, joka kattaa puolet perustoimeentulotuen toteutuneista kustannuksista.

Kunnille korvataan täysimääräisesti rahoitusuudistuksesta aiheutuvat lisämenot. Valtion osalta uudistus sen sijaan merkitsee mittavaa lisäpanostusta. Rahoituksen muutokset tarkoittavat kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen 100 miljoonan euron lisäystä työn ja toimenpiteiden tukemiseen. Tästä uutta budjettirahoitusta on 36 miljoonaa euroa. Lisäpanostus merkitsee pisimpään työttöminä olleiden aktivointitoimenpiteiden puolitoistakertaistamista.

Työmarkkinatuen vastikkeellisuus lisääntyy

Pitkään työttömänä olleille otetaan käyttöön uusi aktiivikausi. Aktiivikauden aikana työvoima-toimisto tarjoaa työnhakijalle palveluita ja toimenpiteitä tehostetusti. Aktivointi alkaa viimeistään, kun työmarkkinatukea on maksettu 500 työttömyyspäivältä. Työttömyyspäivärahakauden täyttymisen jälkeen työmarkkinatuelle siirtyneen työnhakijan aktiivikausi alkaa kuitenkin, kun työmarkkinatukea on maksettu 180 työttömyyspäivältä. Aktiivikausi tarjoaa osalle työttömistä paluumahdollisuuden avoimille työmarkkinoille ja osalle pidempää tuettua kuntoutuksen kaltaista toimintaa sekä sosiaali- ja terveysalan palveluja.

Omatoimisen työnhaun tukemiseksi työmarkkinatuen vastikkeellisuutta lisätään. Nykyisten karenssiaikojen sijasta työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä saaneen oikeus tukeen lakkautetaan, jos tuen saaja kieltäytyy, eroaa tai joutuu omasta syystään erotetuksi työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, johon osallistuvalla on oikeus saada työmarkkinatukea ja ylläpitokorvausta.

Koska eri työttömien ryhmät tarvitsevat erilaisia palveluita ja toimia, työvoimatoimistoissa otetaan käyttöön työnhakijoiden profilointi, jolla selvästi nykyistä johdonmukaisemmin selvitetään työnhakijan mahdollisuudet päästä avoimien markkinoiden työhön ja toisaalta riskit joutua pitkäaikaistyöttömäksi. Varhaisen puuttumisen periaatetta toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuulla ja irtisanomistilanteiden muutosturvalla.

Työnantajalle myönnettävä palkkatuki muodostuu perustuesta ja lisäosasta

Työllistämistukijärjestelmää yksinkertaistetaan. Työnantajalle on yksi tukimuoto, palkkatuki, joka jakaantuu perustukeen ja lisäosaan. Tuen suuruus, myöntämisedellytykset ja rahoitus vaihtelevat. Tuen myöntää työvoimatoimisto. Palkkatuki korvaa myös aikaisemman yhdistelmätuen, joka tukimuotona lakkautetaan.

Perustuki korotetaan työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle, eli sitä korotetaan nykytilaan verrattuna runsaalla noin 3,5 eurolla päivältä. Perustuesta tehdään nykyistä selvemmin uuden työntekijän rekrytointituki.

Lisäosa on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä, ja sillä tuetaan koulutuksen ja oppimisen yhdistämistä tuettuun työhön erityisesti yrityksissä. Yrityksiltä ei enää edellytetä toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta, jos palkattu on saanut työttömyysturvaa vähintään 500 päivältä tai on pitkäaikaistyötön tai vajaakuntoinen. Vaikeasti työllistyvän työttömän palkkaamiseksi tarkoitettu lisäosa on enintään 90 prosenttia perustuen määrästä.

Lisäosalla tuetaan työllistymistä yrityksiin ja koulutuksen yhdistämistä tuettuun työhön. Lisä-osaa myönnetään täysimääräisenä erityisesti yrityksille, jotka sitoutuvat kehittämään tuella palkatun oppisopimus- tai muuhun kouluttautumista tai työmarkkinavalmiuksia. Ilman koulutusvaatimusta voidaan lisäosa myöntää yritykselle vähintään 500 päivältä työttömyysturvaa saaneen ja vajaakuntoisen työllistämiseen. Kuntia tuetaan parantamalla kunnille maksettavaa lisätukea.

- - - - - - - - - - - - - -

Lisätiedot:
Lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen, työministeriö, puh. 010 60 48067
Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työministeriö (palkkatuki ja työvoiman palvelukeskukset), puh. 010 60 49011
sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@mol.fi
Hallitussihteeri Anne Kumpula, sosiaali- ja terveysministeriö (toimeentulotuki),
puh. (09) 160 74132, sähköposti: etunimi.sukunimi@stm.fi