Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden suomalaisten vähimmäistyöehtojen toteutuminen ja niiden valvontamahdollisuudet tehostuvat. Lähetetyt vuokratyöntekijät asetetaan vähimmäispalkan osalta tasavertaisiksi Suomessa toimivien yritysten vuokratyöntekijöiden kanssa. Lähettäville yrityksille tulee uusia työnantajavelvollisuuksia, joiden tarkoituksena on parantaa työehtojen valvontaa Suomessa. Vähimmäistyöehtojen noudattamisen turvaamiseksi myös tiedonsaanti lähetetyn työntekijän työsuhteen ehdoista jo työn kestäessä helpottuu ja nopeutuu. Lisäksi luottamusmiesten tiedonsaanti paranee.

Tarkoitus on, että tasavallan presidentti vahvistaa lain lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta tänään 22.12. siten, että se tulee voimaan vuoden 2006 alusta.

Ulkomailta lähetetyn työntekijän vähimmäispalkkaa koskevaa säännöstä tarkennetaan tapauksissa, joissa työhön ei sovelleta yleissitovaa työehtosopimusta. Työntekijälle on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka, jos ulkomaisen työnantajan ja työntekijän sopima vastike alittaa sen olennaisesti. Nykyisin sopimuksia ei ole kohtuullistettu, jos palkasta on sovittu. Mallina voidaan käyttää esimerkiksi alan sellaista työehtosopimusta, joka ei ole yleissitova.

Uuden säännöksen mukaan ulkomailla toimivalla ja Suomeen työntekijöitä lähettävällä työnantajalla pitää olla Suomessa edustaja. Hän voi toimia tuomioistuimessa edustajana ja vastaanottaa viranomaisasiakirjoja ja haasteita. Hänellä ei kuitenkaan ole työnantajavastuuta. Edustaja on asetettava silloin, kun  työntekijän työskentely alkaa ja edustajan valtuutus kestää vähintään 12 kuukautta Suomessa työskentelyn päättymisestä. Edustajaa ei kuitenkaan tarvitse asettaa, jos työskentely kestää enintään 14 päivää. Määräaikaiset työsuhteet on otettu huomioon siten, että lähetettynä olo on yhdenjaksoista, jos työtä on tehty peräkkäisin tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuvissa määräaikaisissa työsuhteissa.

Suomalaisen työn teettäjän on huolehdittava siitä, että lähettävä yritys asettaa edustajan. Huolehtimisvelvoite tulee ottaa huomioon esimerkiksi alihankintasopimuksissa. Velvoitteen laiminlyönnistä seuraa rangaistus.

Lähetettyjen työntekijöiden työnantajaa ja työsuhteen ehtoja koskevien tietojen ylläpidosta säädetään entistä tarkemmin. Tiedot ovat helpommin saatavilla Suomessa heti työnteon alkaessa. Tietojen pitää olla työnantajan Suomessa olevalla edustajalla. Jos edustajaa ei aseteta, tiedot on oltava työnantajalla ulkomailla. Tiedot koskevat työnantajan ja työntekijän henkilötietoja, selvitystä lähetetyn työntekijän työehdoista kuten työsopimuksen kestosta, työntekopaikasta, tehtävistä, sovellettavasta työehtosopimuksesta, palkan määräytymisperusteista ja työajasta. Myös selvitys lähetetyn työntekijän työnteko-oikeudesta tarvitaan, eli onko hän EU:n jäsenvaltiosta tai onko hänellä esimerkiksi työlupa. Tiedot on säilytettävä kaksi vuotta.

Lisäksi työnantajan edustajalla tai itse työnantajalla pitää olla hallussaan rangaistuksen uhalla työaikakirjanpito Suomessa työskentelyn osalta. Myös tieto maksetuista palkoista vaaditaan, jos työskentely Suomessa kestää yli 8 päivää.

Työnantajan tai työnantajan edustajan on annettava selvitys Suomeen lähetetyn työntekijän työehdoista luottamusmiehelle tai luottamusvaltuutetulle. Jos luottamushenkilö ei edusta lähetettyä työntekijää, selvitykseen tarvitaan työntekijän valtuutus. Valtuutukseksi riittää selkeä osoitus lähetetyn työntekijän tahdosta. Mikäli selvitystä ei anneta, siitä seuraa rangaistus.

Laki on valmisteltu kolmikantaisesti työministeriön alaisessa ns. Ulteva 2-työryhmässä.


- - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lisätiedot:
Hallitusneuvos Raila Kangasperko, puh. 010 60 48935,
sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@mol.fi.