Näkyvin muutos työelämässä ovat uudet palkkausjärjestelmät. Niiden piirissä olevat ovat järjestelmiin pääosin tyytyväisiä. Työkyky on yleisesti pienessä nousussa, mutta kunnissa se on selvässä laskussa. Sairauspoissaolot ovat tänä vuonna lisääntyneet ja pidentyneet. Epävarmuuden jatkuminen ja monenlaisten uhkien esiin nouseminen vaikuttavat epäsuorasti työelämään. Muita kuin suomalaisia työntekijöitä on 32 prosentilla työpaikoista. Heistä suurin osa työskentelee yksityisellä sektorilla, mutta myös julkisella sektorilla maahanmuuttajien osuus on kasvussa. Palkansaajat antavat kokonaisuudessa työelämän laadulle varsin hyvän arvosanan 7,9.

Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin ja tutkija Pekka Ylöstalo esittelivät työolobarometrin ennakkotietoja Helsingissä tiistaina 20. joulukuuta.

Julkisella sektorilla noin kolmannes ja yksityisellä sektorilla noin 60 prosenttia palkansaajista on uusien palkkausjärjestelmien piirissä. Työvuosien määrä on aikaisempaa harvemmin ainoa tai keskeisin palkan suuruuteen vaikuttava tekijä. Uusien palkkausjärjestelmien piirissä olevat näkevät selvästi muita useammin, että heidän palkkauksensa palkitsee oikeista asioista ja että se on kilpailukykyinen, oikeudenmukainen ja kannustava. Tämä pätee myös julkiseen sektoriin huolimatta siitä, että siellä palkkausjärjestelmiin ylipäätänsä suhtaudutaan selvästi yksityistä sektoria kriittisemmin.

Työkyky yleisesti parantunut hieman – vanheneva kuntaväki poikkeuksena

Suomalaiset palkansaajat arvioivat työkykynsä parantuneen tällä vuosikymmenellä. Muutos on tosin ollut varsin pientä. Poikkeuksena ovat kuntien työntekijät: heidän työkykynsä suhteessa sekä työn fyysisiin että henkisiin vaatimuksiin on selvästi alentunut. Tämä johtuu pitkälti vanhemmasta työntekijäväestä. Kaiken kaikkiaan syksyllä 2005 työkyvyltään huonokuntoisten määrä oli noin 70 000 henkeä. Toisaalta enemmistön eli 760 000 hengen fyysinen ja henkinen työkyky oli erittäin hyvä. Fyysinen työkyky alenee iän myötä, henkiseen työkykyyn ikä vaikuttaa hyvin vähän.

Työn henkisen ja fyysisen rasittavuuden kasvu on hidastunut 1990-luvun puolesta välistä saakka. Vuonna 2005 kaikista palkansaajista 57 prosenttia kokee työnsä henkisesti rasittavaksi ja 38 prosenttia katsoo työnsä olevan fyysisesti rasittavaa. Kunnissa työ on selvästi muita sektoreita rasittavampaa. Kuntasektorilla on myös enemmän työpaikkakiusaamista ja sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Kaikista palkansaajista on ollut joskus työpaikkakiusaamisen kohteena 19 prosenttia. Vastaava osuus kunnissa on 27 prosenttia. Vielä hälyttävämpää on se, että yli kolmanneksella kuntien työpaikoista joku on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Osuus on kasvanut erittäin paljon edelliseen vuoteen verrattuna.

Syrjintää ja eriarvoista kohtelua oli selvästi enemmän julkisella sektorilla. Tilapäisiä, määräaikaisia ja osa-aikaisia työntekijöitä syrjitään yleisimmin. Lisäksi ikäsyrjintä oli yleistä: sitä on havaittu joka kymmenennellä työpaikalla. Ulkomaalaisiin työntekijöihin kohdistunut syrjintä lisääntyi tänä vuonna yksityisellä sektorilla.

Sairauspoissaolot lisääntyneet ja pidentyneet

Huolimatta positiivisesta työkyvyn kehityksestä sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Ne ovat myös entistä pidempiä. Poissaoloja oli keskimäärin 9,3 päivää henkeä kohden. Edelliseen vuoteen verrattuna poissaolot oman sairauden takia ovat pidentyneet 1,3 päivällä. Valtaosa poissaoloista on ollut parin kolmen päivän mittaisia, mutta palkansaajien ikääntyminen lisää pitkiä poissaoloja. Toisaalta 38 prosenttia palkansaajista ei ole ollut vuoden aikana päivääkään poissa työstä. Eniten tällaisia työntekijöitä on vanhimmissa ja nuorimmissa ikäluokissa. Sairauspoissaolot ovat vuoden aikana lisääntyneet kunnissa ja teollisuudessa.

Työelämän kehittäminen ja lyhyet koulutusjaksot lisääntyneet

Työkykyä ylläpitävä ja kehittävä toiminta eli ns. tyky-toiminta on lisääntynyt työpaikoilla kymmenen viime vuoden aikana. Sen sijaan muuhun työelämän laatuun tai tuottavuuteen kohdistuva kehittämistoiminta on hieman vähentynyt, mutta vuonna 2005 tällainen kehittämistoiminta lisääntyi. Erilaista tyky-toimintaa on järjestetty lähes jokaisella julkisen sektorin työpaikalla, ja muuta kehittämistoimintaa on ollut joka toisella toimipaikalla.

Työssä olevista palkansaajista yhä useampi eli 51 prosenttia osallistui työnantajan kustantamaan koulutukseen. Koulutusta on lisätty julkisella sektorilla, jossa muutenkin koulutukseen osallistuneiden osuus on suurempi kuin yksityisellä sektorilla. Työpaikkakoulutus on kuitenkin selvästi lyhentynyt. Vuonna 2005 koulutuksen keskipituus oli 5,6 päivää, mikä on 1,1 päivää edellisvuotta vähemmän.

Vuoden 2005 Työolobarometrin ennakkotiedot on luettavissa työhallinnon Internet-sivuilla www.mol.fi/julkaisut.

- - - - - - - - - - - - - - - -
Lisätiedot:
tutkija Pekka Ylöstalo, työministeriö, puh. 010 60 49200, sähköpostitse etunimi.sukunimi@mol.fi.

- - - - - - - - - - - - - - - -
työministeriön viestintä, tiedottaja Leena Rantasalo, puh. 010 60 48056, sähköposti etunimi.sukunimi@mol.fi.