Henkilöstön asemaa siirrettäessä tuotantoa ulkomaille voidaan parantaa kehittämällä muutosten ennakointia. Yritysten yhteiskuntavastuuta voidaan edistää lisäämällä tiedotusta. Lainsäädäntöä kehitettäessä tulisi ottaa huomioon henkilöstön informoinnin ja konsultoinnin oikea-aikaisuus rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää tukien takaisinperintää koskeviin säännöksiin. Näin esittää työministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää henkilöstön asemaa tuotannon siirtyessä ulkomaille. Työryhmä luovutti raporttinsa työministeri Tarja Filatoville keskiviikkona 7. joulukuuta.

Kolmikantaisessa työryhmässä, jonka asettaminen perustui hallitusohjelmaan, oli keskeisten työmarkkinajärjestöjen lisäksi työministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä valtioneuvoston kanslian edustus. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät ovat jättäneet raporttiin eriävän mielipiteensä.

Muutoksen ennakointijärjestelmää on työryhmän mukaan kehitettävä. Elinkeino-, työvoima- ja koulutusviranomaisten on yhteistyössä yritysten kanssa määritettävä muutoksen ennakointia koskevat menettelytavat työllisyystilanteen muutosten ja työelämän koulutustarpeiden ennakoimiseksi. Muutoksen ennakointia varten tulee selvittää mahdollisuuksia tilastoida tuotannon siirtoihin liittyviä henkilöstön vähentämisiä. Työelämän tarpeita vastaavasta koulutuksesta on huolehdittava suhdanne- ja rakennemuutoksiin varautuen. Yritysten henkilöstö- ja koulutussuunnittelua muutoksen ennakoinnissa ja hallinnassa tulee edistää.

Julkisten yritystukien tavoitteiden vastaista on, että tuen kohteena oleva tuotanto siirtyy ulkomaille tukijakson aikana. Sen vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota tukien takaisinperintää koskeviin säännöksiin. Yrityksille tulee tiedottaa yhteiskuntavastuun merkityksestä ja vastuullisen yritystoiminnan hyödyistä. Tiedotuksessa on korostettava vastuullista toimintaa sekä Suomessa että kehittyvissä maissa. Yrityksiä tulee kannustaa kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstön asemaan, kun toteutetaan henkilöstöön merkittävästi vaikuttavia muutoksia, kuten tuotannon siirtoja. Mahdollisimman varhainen tiedottaminen suunnitelluista muutoksista ja eri vaihtoehtojen selvittäminen tulee ottaa yhdeksi vastuullisen yritystoiminnan lähtökohdaksi.

Lainsäädäntöä uudistettaessa tulee ottaa huomioon henkilöstön informoinnin ja konsultoinnin oikea-aikaisuus rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä. Työryhmä pitää tärkeänä sellaisten kolmikantaisten toimien tehostamista, jotka koskevat globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden hallintaa. Lisäksi on tärkeää vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua sosiaali- ja talouspolitiikan kysymyksissä.

Globalisaation vaikutuksesta työpaikkoja on siirtynyt Suomesta ulkomaille ja Suomessa sijaitsevia yrityksiä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Globaalissa toimintaympäristössä suomalaiset yritykset ovat toisaalta hyötyneet markkinoiden ja uusien tuotantomahdollisuuksien avautumisesta.

Globaalissa kilpailuympäristössä Suomen mahdollisuudet perustuvat entistä enemmän osaavaan ja motivoituneeseen työvoimaan. Työntekijöiden sitoutuminen työhön riippuu olennaisesti arvoperustasta, joka ohjaa suhtautumista henkilöstöön muutostilanteissa. Vastuullisella yritystoiminnalla on suuri merkitys paitsi työelämän laadun myös kannattavan yritystoiminnan näkökulmasta. Työntekijöiden muutosturvaan tulisi liittää muutosten ennakoinnin kehittäminen.

Työryhmän raportti on luettavissa työhallinnon Internet-sivuilla osoitteessa www.mol.fi/julkaisut. Julkaisua voi tilata sähköpostitse: tyoministerio.julkaisutiimi@mol.fi.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Jouni Lemola, työministeriö, puh. 010 60 48934 ja 050 396 0197