- Kun työnantaja ei löydä työntekijää, niin useimmiten kyse on siitä, että työnhakijoiden osaaminen ja työn vaatimukset eivät vastaa toisiaan. Tästä syystä työvoimakoulutus suunnataan niille aloille, joilla on kysyntää työvoimasta ja näin helpotetaan yritysten rekrytointiongelmia, työministeri Tarja Filatov kertoi puhuessaan aikuiskoulutuskonferenssissa Helsingissä perjantaina 11.marraskuuta.

Nykyiset työvoiman saatavuusongelmat johtuvat jo vuosia sitten tehdyistä koulutusarvioista. Nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeiden arvioiminen ei ole helppoa ja tarvitaan lyhyen ja pitkän aikavälin ennakointia, joka koskee koulutuksen tasoa, eri ammattialoja sekä työelämäläheistä koulutusta alasta riippumatta.

Työvoimakoulutus on pystynyt osaltaan reagoimaan nopeastikin yritysten tarpeisiin. Viime vuonna ammatillisen työvoimakoulutuksen suoritti lähes 30 000 aikuista ja heistä 47 prosenttia sai heti työpaikan. 60 prosenttia koulutetuista vaihtoi samalla ammattia. Yleisimmät työvoimakoulutuksessa suoritetut ammattitutkinnot olivat lähihoitajan, laitoshuoltajan ja myyjän tutkinnot. Seuraavaksi suosituimpia olivat tietojenkäsittelyn, sähköalan, rakennusalan, autoalan ja taloushallinnon tutkinnot. Nämä ovat aloja, jolla yritykset hakevat uusia työntekijöitä.

Ammatillinen työvoimakoulutus helpottaa työttömän ihmisen työn saantia ja on osavastaus yritysten tarpeeseen saada osaavaa työvoimaa. Sen etuna on erityisesti nopea reagointikyky muutoksissa.

- Eri alojen arvostus ja työolot vaikuttavat myös työntekijöiden hakeutumiseen tietylle alalle tai sieltä pois. Myös työaika, palkkaus, työpaikan kiireet ja paineet eli työhyvinvointi vaikuttavat työvoiman saatavuuteen, Filatov totesi.

Työpaikat täyttyvät pääosin kohtuuajassa ja osaavaa työvoimaa on riittävästi saatavilla. Eri ammattien ja alojen rekrytointiongelmat vaihtelevat alueittain. Tämän johdosta huomiota on kiinnitettävä myös asuntopolitiikkaan.

- Osaamistarpeet ovat yhä enemmän työpaikkakohtaisia, mihin voidaan vastata räätälöimällä koulutusta yhdessä työnantajan kanssa. Tällöin opiskelijat valitaan yhdessä ja rahoitus jaetaan yrityksen ja työhallinnon kesken. Myös yksittäisten opiskelijapaikkojen hankkiminen on nykyisin mahdollista työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Uusi muutosturvan toimintamalli edellyttää myös täsmäkoulutusta uusiin työtehtäviin.

Monissa ammateissa vaaditaan nykyisin ammattitaidon sertifiointia, kuten ravitsemusalan hygieniapassi, vaarallisten aineiden kuljettamislupa tai hitsaajilta vaaditut luokitukset, joita voi suorittaa ammatillisena työvoimakoulutuksena. Työministeri Filatov mainitsi nämä esimerkkeinä siitä, että työhön paluu ja työssä pysyminen edellyttävät ammattitaidon kehittämistä ja siksi työvoimakoulutusta on kohdennettava myös työssä oleviin.