Etävanhemman, adoptiovanhemman sekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman perhevapaaoikeuksiin suunnitellaan parannuksia. Asiaa selvitellyt työryhmä ehdottaa lisäksi muutoksia niin sanotun isäkuukauden käyttöedellytyksiin ja vapaista ilmoittamiseen. Perhevapaasäännösten toimivuutta arvioiva työryhmä luovutti raporttinsa työministeri Tarja Filatoville 8. marraskuuta. Työryhmän esitysten pohjalta laaditaan hallituksen lakiesitys eduskunnalle pikaisesti.

Työministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli kartoittaa voimassaoleviin perhevapaasäännöksiin liittyviä ongelmia ja arvioida säännösten toimivuutta käyttäjien näkökulmasta. Tavoitteena oli perhevapaaoikeuksien käytön edistäminen ja niiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken.

Selvityksen mukaan Suomessa on varsin kattava ja monipuolinen perhevapaajärjestelmä. Perhevapaan aikainen toimeentulo on turvattu lapsen syntymän ja vauvaikäisen lapsen hoidon aikana sairausvakuutusjärjestelmällä. Hoidettaessa alle 3-vuotiasta lasta vanhemmilla on oikeus myös kotihoidontukeen. Lisäksi osassa työ- ja virkaehtosopimuksia on alakohtaisesti sovittu äitiysvapaa-ajan tai sen osan palkallisuudesta sekä tilapäisen hoitovapaan ajalta maksettavasta palkasta.

Perhevapaajärjestelmän yksityiskohtiin liittyy kuitenkin edelleen kehittämistarpeita. Kehittämistarpeita on arvioitava paitsi perhevapaita käyttävien kannalta myös niiden tahojen kannalta, joihin perhevapaiden käytöllä on vaikutusta. Työryhmäraportissa tarkastellaan yksin- ja yhteishuoltajien, etävanhempien, adoptiovanhempien, sijaisvanhempien, rekisteröidyssä parisuhteessa elävien sekä yrittäjävanhempien asemaa perhevapaiden käyttäjinä.

Isän perhevapaan mahdollisuudet paranevat

Niin sanotun isäkuukauden (bonusisyysvapaa) käyttöä tulisi joustavoittaa siten, että isä voisi pitää kaksi viimeistä vanhempainvapaaviikkoa ja 12 lisäisyysrahapäivää vielä sen jälkeen, kun äiti on vanhempainvapaan päätteeksi pitänyt vuosiloman tai lyhyehkön hoitovapaan.

Lapsen kanssa eri taloudessa asuvalla isällä tulisi olla oikeus hoitaa alle 10-vuotiasta, äkillisesti sairastunutta lasta. Voimassa olevan lain mukaan oikeus on vain samassa taloudessa asuvalla vanhemmalla ja huoltajalla.

Adoptiovanhemmalle pidempää vapaata

Selvityksessä ehdotetaan arvioitavaksi, voidaanko adoptiovanhemman vanhempainvapaan pituutta lisätä niin, että adoptiovanhemman asema lapsen hoitajana tulisi lähemmäksi biologisen vanhemman asemaa. Vanhempainrahakauden pituus voisi olla vähintään 200 arkipäivää lapseksi ottamisesta lukien.

Työryhmä ehdottaa, että työsopimuslain hoitovapaaoikeutta koskevassa säännöksessä säädetään erityisestä adoptiovanhemman hoitovapaaoikeudesta. Adoptiolapsen hoitamiseksi hoitovapaaoikeus jatkuisi  siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, enintään kuitenkin siihen saakka, kun lapsi aloittaa koulun.

Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan vanhemman osittaista hoitovapaata voisi saada sen kalenterivuoden loppuun, jona lapsi täyttää 18 vuotta.

Työryhmä esittää selvitettäväksi, voidaanko lapsen vanhemman samaa sukupuolta olevaa puolisoa pitää sellaisena etuuteen oikeutettuna henkilönä, jolle voidaan myöntää vanhempainraha sairausvakuutuslaissa säädetyin edellytyksin. Yhdessä asumisen perusteella myönnettävän vanhempainrahan edellytyksenä voisi olla, että lapsi syntyy rekisteröidyssä parisuhteessa. Tällöin perheitä ei asetettaisi puolisoiden sukupuolisen suuntautumisen perusteella eri asemaan sosiaalivakuutuksen etuja myönnettäessä.

Perhevapaista ilmoittamiseen joustoa

Työryhmä ehdottaa, että äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta olisi ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisaikaa. Lyhytaikaisesta vapaasta  ilmoitusaika voisi kuitenkin olla lyhyempi.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei olisi puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen kannalta mahdollinen, työntekijällä olisi oikeus jäädä vanhempainvapaalle yhden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan olisi esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteista.

Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaan käsitellä myös perhevapaakustannusten jakoa koskevia kysymyksiä. Työryhmän toimikauden aikana sosiaali- ja terveysministeriö asetti kuitenkin selvityshenkilö Janne Metsämäen selvittämään perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvauksen kehittämistä. Selvitys valmistui 15. syyskuuta ja sen jatkovalmistelua varten sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka määräaika päättyy 15.1.2006. Tämän vuoksi perhevapaita arvioiva työryhmä ei ottanut käsiteltäväkseen perhevapaakustannusten jakokysymyksiä.

Perhevapaita koskeva työryhmän raportti ”Perhevapaasäännösten toimivuus” on luettavissa työhallinnon Internet-sivuilla www.mol.fi -> Julkaisut -> Työhallinnon julkaisu -sarja.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger, puh. 010 60 48932
sähköposti: etunimi.sukunimi@mol.fi