- Rakenteellisen työttömyyden purkamisessa kolmannen sektorin panos on korvaamaton. Valtaosa pitkään työttömänä olleista ihmisistä aloittaa paluun kohti avoimia työmarkkinoita järjestöjen kautta. Apuna on järjestöjen palveluprojektit tai tukityöpaikka järjestössä, työministeri Tarja Filatov totesi avatessaan tiistaina 1.11. Kolmas sektori, toinen mahdollisuus –seminaarin Lahdessa.

-Kolmannen sektorin kanssa on rakennettava työllisyysverkostoja, jotta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön tiivistäminen paikallisesti on mahdollista heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytysten parantamiseksi sekä tasa-arvon ja yhteiskunnan osallisuuden edistämiseksi, esitti Filatov.

Järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön osapuolia voivat olla valtionhallinnon lisäksi kunnat, seurakunta ja paikalliset yritykset. Ihmisen kannalta toimivien palvelukokonaisuuksien löytämiseksi yhteistyön julkisen vallan vapaaehtoisjärjestöjen ja yritysten välillä on toimittava nykyistä aukottomammin.

- Paikalliset järjestöt tavoittavat työhallinnon tavallisen asiakaskunnan ulkopuolelle jääviä ja saavuttavat paremmin luottamuksellisen suhteen haasteelliseen asiakaskuntaan. Tämä koskee esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä. Viranomainen on aina viranomainen ja toimii tehtävänkuvansa rajoittamana vaikka olisi erittäin osaava ja motivoitunut työhönsä. Kolmannen sektorin toiminnassa välittäminen ei ole pelkästään rahallisten resurssien ja osaamisen välittämistä vaan myös ihmisistä välittämistä.

- Toiminnan takana on hyvin innostunutta ja motivoitunutta järjestöväkeä. On hienoa, että löytyy ihmisiä, jotka tekevät arvokasta ruohonjuuritason työtä - osa jopa vapaaehtoisesti ilman taloudellista korvausta.

Pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja vajaakuntoisten osalta tulee jatkossakin olemaan tarve ns. välityömarkkinoille. Kolmas sektorin on hyvin yleinen sijoituspaikka työllistämistukea saaville. Joillekin avoimille työmarkkinoille työllistyminen voi olla hyvinkin pitkän tähtäimen tavoite. Se jättää tarpeen edelleen kehittää kolmannen sektorin toimintaa työllistäjänä. Sosiaalinen yritys voi tarjota mahdollisuuden joillekin järjestöille, jos löytyy edellytykset kehittää toimintaa liiketoiminnan periaatteiden puitteissa, totesi Filatov.

Tulevaisuudessa hoiva-alan palvelujen tarve kasvaa, ja julkisen sektorin lisäksi palveluja tarjoavat yritykset ja yhteisötalouden organisaatiot. Ministeri Filatov piti sosiaalisten yritysten edellytyksiä hyvinä täydentämään kuntien ja valtion palveluja ja samalla auttamaan vajaakuntoisia ja muita vaikeasti työllistettäviä työllistymisessä. Sosiaalinen yritystoimintakin tarvitsee kuitenkin menestyäkseen hyvää yritysideaa, hyvää tuotetta, riittävää asiakaskuntaa, taloudellisia mahdollisuuksia ja luonnollisesti osaamista, Filatov muistutti.

Sosiaalisen yritystoiminnan laajentumista voitaisiin tukea turvaamalla niille erityisasema julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännöss, työministeri Filatvo ehdotti. - Ostaessaan palveluja sosiaalisilta yrityksiltä kunta saisi kaksi hyvää: yrityksen tuotteen tai palvelun ja sosiaalista ulottuvuutta tukiessaan ostoilla niiden toimintaa. Hankintalakia uudistettaessa on pidettävä huoli siitä, ettei vaikeuteta vapaaehtoisjärjestöjen mahdollisuutta täydentää julkisia palveluja, työministeri Filatov esitti.