- henkilöstö kokee mahdollisuutensa vaikuttaa kuitenkin huonoksi

Irtisanottavien määrä vähenee alkutilanteesta henkilöstön vähentämistä koskevien yhteistoimintaneuvottelujen aikana. Yt-neuvotteluihin osallistuneet työnantajat ja henkilöstön luottamusmiehet arvioivat, että yhteistoimintaa tarvitaan ja siitä on hyötyä molemmille osapuolille. Luottamusmiehet kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa yt-neuvotteluissa kuitenkin vähäisiksi. Nämä tiedot käyvät ilmi Turun yliopiston tekemästä tutkimuksesta Yhteistoiminta yrityksissä erityisesti henkilöstön vähentämistilanteissa. Työministeriön tilaamassa tutkimuksessa on selvitetty yhteistoimintaneuvotteluiden eli yt-neuvotteluiden vaikutuksia ja osapuolten kokemuksia yrityksissä, joissa on vähennetty henkilöstöä.

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottuja työntekijöitä on viime vuosina ollut noin 20 000 henkilöä vuodessa. Lomautettuja on ollut lähes saman verran. Yritysten tarve irtisanoa henkilöstöään laskee yt-neuvotteluiden aikana noin 15 prosenttia. Lopullinen irtisanottujen määrä on noin 25 prosenttia pienempi kuin alkutilanteessa. Syitä irtisanomisten vähenemiseen on useita. Irtisanottavien kokonaismäärä voi vähentyä neuvottelujen kuluessa, jos työantaja on jättänyt neuvotteluvaraa jo alkuperäiseen esitykseen. Joissakin tilanteissa irtisanomistarve pienenee, kun yrityksen tilanne ja edellytykset toimia parantuvat yt-neuvottelujen aikana.

Osassa yrityksistä pyritään aktiivisesti etsimään ratkaisuja ja vaihtoehtoja, jotka vähentävät varsinaista irtisanomista. Useimmiten tämä tarkoittaa sitä, että määräaikaiset työsopimukset jätetään uusimatta, henkilöstöä lomautetaan tai työntekijä laitetaan työttömyyseläkkeelle. Lisäksi voidaan käyttää muita eläkeratkaisuja. Työvoimaviranomaisten tarjoamien uudelleenkoulutusvaihtoehtojen käytöllä, henkilöstösiirroilla ja koulutuksella on vältetty irtisanomisia. Henkilöstön edustajien aktiivisuus neuvotteluissa vaikuttaa vaihtoehtojen löytämiseen.

Eläkeratkaisuja ei voida pitää varsinaisena vaihtoehtona irtisanomiselle. Ne voivat kuitenkin lieventää irtisanomisten vaikutuksia työyhteisöön, jos työttömyyseläkkeelle lähtee vapaaehtoisia.

Henkilöstö ei mielestään pääse vaikuttamaan tarpeeksi

Henkilöstöstä yli 80 prosenttia arvioi huonoksi mahdollisuutensa vaikuttaa henkilöstön vähentämistä koskevissa neuvotteluissa. Henkilöstön vähentämisasiat koetaan usein ennalta päätetyiksi, jolloin todellista vaikuttamisen mahdollisuutta ei ole. Henkilöstöstä 70 prosenttia ja työnantajista 46 prosenttia uskoo, että asiat on ratkaistu jo ennen yt-neuvotteluja. Toisaalta neljä viidestä työnantajasta katsoo, että neuvotteluvelvoite täyttyy yhteistoimintalain mukaisesti ja sopimukseen pyritään aidosti neuvottelemalla. Samaa mieltä on kolmannes henkilöstön edustajista.

Työnantajista 70 prosenttia ja henkilöstöstä 38 prosenttia arvioi, että yhteistoimintaneuvotteluissa saavutettu tulos on yksimielinen. Työnantajat pitävät tulosta lähinnä yhteisymmärryksenä, mutta henkilöstö mieltää sen suostumiseksi tai myöntymiseksi.

Yhteistoiminnasta on neljännesvuosisadassa tullut työpaikoilla vakiintunut toimintatapa, jonka perusasiat yleensä hallitaan. Yhteistoiminta on viime vuosina painottunut muutosten hallintaan, koska yt-neuvotteluja on usein käyty yrityksissä tapahtuneiden suurten muutosten takia. Enemmistö työnantajista ja henkilöstöstä pitää yhteistoimintalain säännöksiä pääosin selkeinä. Lain säännöksissä on kuitenkin vielä epäselviä kohtia.

Henkilöstövähennyksistä neuvotellaan yrityksissä tavallisesti 3–5 kertaa. Neuvottelut kestävät yleensä kuusi viikkoa.

Tutkimusaineisto kerättiin 520 yrityksestä, joissa on vähennetty henkilöstöä yhteistoimintalain mukaisesti vuosina 2001–2004. Työnantajien ja henkilöstön vastauksia oli yhteensä 369 ja toimipaikkoja 232.

Lisätietoja:
Professori Martti Kairinen, puh. 02 3335528, Turun yliopisto, työoikeuden tutkimusyksikkö
Tutkija Heikki Uhmavaara, puh. 050 5630073, Turun yliopisto, työoikeuden tutkimusyksikkö

Tutkimus on luettavissa työministeriön Internet-sivuilla osoitteessa www.mol.fi/julkaisut.

Julkaisutilaukset: sähköpostilla tyoministerio.julkaisutiimi@mol.fi, Yhteistoiminta yrityksissä erityisesti henkilöstön vähentämistilanteissa. Työpoliittinen tutkimus 287.