- Suomalaisten asenteita maahanmuuttajia kohtaan on ollut tärkeää ja mielenkiintoista selvittää. Suhtautumiseen vaikuttavat taloudelliset suhdanteet, yksilön työmarkkina-asema, koulutustaso, asuinpaikka ja sukupuoli. Suhtautuminen ulkomaalaisiin on vahvasti sidoksissa vallitseviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, sanoi työministeri Tarja Filatov Suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin vuosina 1987-2003 -tutkimussarjan viimeisen osan julkistamistilaisuudessa keskiviikkona 26. lokakuuta.

Suomen ensimmäinen maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen ohjelma tuli voimaan vuonna 1997. Silloin painotettiin ohjelman nimen mukaisesti pakolaispoliittisia kysymyksiä. Tänä kesänä on valmistunut ehdotus hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi. Sen keskeisiä teemoja ovat työperusteinen maahanmuutto, kotouttamisjärjestelmän ohjauksen tehostaminen, väestöryhmien välisten etnisten suhteiden tehostaminen sekä kansainvälisistä humanitaarisista ja muista sitoumuksista huolehtiminen.

- Maahanmuuttopolitiikka on tärkeä osa pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaa ja työministeriön strategiaa. Käsillä olevan tutkimukset tulokset tukevat osaltaan maahanmuuttopolitiikan kehittämistä ja antavat mahdollisuuden toimenpiteiden kohdentamiseen, totesi Filatov.

- Filatov piti merkittävänä ja ilahduttavana, että positiivinen suhtautuminen työperustaiseen maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon on lisääntynyt kaikissa väestöryhmissä. Tämä on omiaan edistämään etnisiä suhteita yhteiskunnassa, mikä on erittäin tärkeää maahanmuuttajien kotoutumisen ja Suomessa viihtymisen kannalta, työministeri Filatov painotti.

- Suomalaisten asennoitumiseen vaikuttaa muun muassa tiedotusvälineiden luoma kuva maahanmuuttajista. Koska suuri osa suomalaisista ei tunne maahanmuuttajia henkilökohtaisesti, on tiedotusvälineillä merkittävä rooli asenteiden muokkaajana. Tämän vuoksi asiallinen julkinen keskustelu ja tiedon välitys ovat keskeisiä positiivisen kuvan luojina, Filatov muistutti.  

- Käsillä olevan tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä siksikin, että niistä näkyy pitkän aikavälin asenteiden kehitys. Tulokset auttavat maahanmuuttopolitiikan ja sen toimeenpanon kehittämistä sekä hyvien etnisten suhteiden edistämistä yhteiskunnassa, sanoi Filatov.