Työaikapankkiin ovat pääosin tyytyväisiä niin työnantajat kuin työntekijätkin. Pankkia käyttävillä työntekijöillä oli muita enemmän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä ja työaikoihinsa. Työnantajien odotukset kustannussäästöistä toteutuivat ylityökorvausten poisjäännin ja lisääntyvän toimitusvarmuuden vuoksi. Nämä tiedot käyvät ilmi työministeriön Jyväskylän yliopistolta tilaamasta tutkimuksesta ”Työaikapankki – haavetta ja todellisuutta”, jossa selvitettiin työnantajien ja työntekijöiden kokemuksia työaikapankista. Työaikapankilla tarkoitetaan pitkäjänteisiä ja yksilöllisiä järjestelmiä, joilla työaikaa voi joustavasti säästää ja pitää vapaana.

Luottamus organisaation johtoon ja työtovereihin sekä hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisäsivät halukkuutta joustaa normaalista työajasta sekä tyytyväisyyttä työaikapankkiin. Jos yleinen ilmapiiri ja keskinäinen luottamus ovat työpaikalla heikkoja, työaikapankista sopiminen on erittäin vaikeaa, vaikka se hyödyttäisi molempia osapuolia.

Ylemmät toimihenkilöt olivat halukkaimpia joustamaan normaalista työajasta, haluttomimpia olivat työntekijät. Ylemmät toimihenkilöt ja vakituiset työntekijät olivat tyytyväisimpiä pankin käyttöön.
Työaikoihinsa olivat tyytyväisimpiä alemmat toimihenkilöt, osa-aikatyötä tekevät ja iäkkäämmät työntekijät. Tyytyväisyys työaikapankin toimintaan ja tyytyväisyys omiin työaikoihin olivat läheisessä yhteydessä toisiinsa.

Työpaikoilla, joissa työ oli luonteeltaan suunnittelutyötä, päivätyö yleistä ja henkilöstö etupäässä toimihenkilöitä, työaikapankkiin oltiin tyytyväisimpiä ja yleinen työilmapiiri koettiin positiiviseksi. Heikointa tyytyväisyys oli organisaatioissa, joissa henkilöstö oli työntekijäpainotteista, vuoro- ja viikonlopputyö yleistä ja työn luonne suorittavaa. Työaikapankin käyttö on yleisintä palvelualalla, kuten liike-elämän palveluissa ja julkisissa palveluissa.

Vapaan pitämisen mahdollisuudet elämäntilanteen mukaan

Työaikapankin käytännön toimivuuden kannalta on tärkeää, että työajan seurantajärjestelmä on helppokäyttöinen. Jos käyttö on hankalaa, se voi heikentää henkilöstön halukkuutta käyttää työaikapankkia. Työntekijät pitivät tärkeänä, että heillä on mahdollisuus käyttää säästettyjä tunteja omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla, lähinnä kokonaisten vapaapäivien ja pidempien lomajaksojen viettämiseen. Tyypillisin syy tyytymättömyyteen oli joustojen määräytyminen yksin työnantajan tarpeiden mukaan. Joissain organisaatioissa tällainen tilanne oli johtanut työntekijöiden irtautumiseen työaikapankin järjestelystä.

Osassa kohdeorganisaatioista järjestely oli kehitetty pitkien vapaakausien viettämiseen. Tällöin keskeisinä syinä pankin käyttöönottoon olivat tuotannolliset tekijät ja niihin liittyvät voimakkaat kausivaihtelut. Ongelmaksi voi nousta säästettyjen tuntien käytön ajankohta, koska ihmiset haluavat pitää pitkät lomansa mieluiten kesäkuukausina. Talvikuukausille ajoittuva hiljainen kausi ja sitä myötä pitkien lomajaksojen pito voi aiheuttaa tyytymättömyyttä järjestelyyn.

Julkisella sektorilla ja vuorotyössä, erityisesti kolmivuorotyössä, pankin soveltaminen on usein hankalaa, koska kokonaisten vapaapäivien pitäminen voi olla vaikeaa. Vuorotyössä säästöön tekeminen rajoittuu viikonloppuihin ja sairaustapauksiin, jolloin tuntien tekeminen on riippuvaista muita työntekijöistä.

Keskeistä työaikapankin toimivuuden kannalta on työaikatilin saldorajojen suuruus. Liian kapeat saldorajat johtavat plussaldojen liian nopeaan täyttymiseen ja yli menevät tunnit eivät tallennu. Liian suurten saldorajojen vaarana on, että tunteja kerääntyy säästöön tai niitä ollaan tilille velkaa liian suuria määriä, jolloin niiden pitäminen tai korvaaminen voi muodostua ongelmalliseksi.
Saldon tasoitusjakson tulee myös olla järkevästi mitoitettu.


- - - - - - - - - - - - - - -

Lisätietoa:
Tutkija Tomi Oinas, puh. 014 260 2929,
Ohjelmakoordinaattori Pertti Jokivuori, puh. 014 260 4405, Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.

Julkaisutilaukset: sähköpostilla tyoministerio.julkaisutiimi@mol.fi: Työpoliittinen tutkimus 284, Tomi Oinas, Pertti Jokivuori, Kaj Ilmonen: Työaikapankki - haavetta ja todellisuutta.