Hallitus esittää pitkäaikaistyöttömille passiivitueksi muodostuneen työmarkkinatuen muuttamista. Työmarkkinatukiuudistuksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, turvata tulevaisuuden työvoimatarpeet ja alentaa korkeaa työttömyyttä sekä pitkällä tähtäimellä alentaa työttömyyden hoidon julkisia menoja. Uudistus auttaa katkaisemaan pitkään jatkunutta työttömyyttä ja ehkäisemään uuden pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä.

Etuuksien rahoitusta valtion ja kuntien välillä muutetaan, jotta saadaan lisää työllistymis-mahdollisuuksia myös vaikeimmin työllistyville.

Uudistukseen sisältyvä pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että työvoimatoimisto ja työvoiman palvelukeskukset tarjoavat lisääntyneitä työllistymismahdollisuuksia erityisesti työttömyyden katkaisemiseksi mahdollisimman varhain ja toisaalta jo pitkäaikaistyöttömiksi tulleille. Työvoimatoimisto olisi velvollinen tarjoamaan 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle työttömälle työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Työmarkkinatuen vastikkeellisuutta lisätään kasvattamalla aktiivitoimenpiteiden määrää.

Työmarkkinauudistuksen tavoitteita tuetaan lisäksi laajentamalla työvoiman palvelukeskusten toimintaa käytännössä koko maahan sekä työllistämistukien uudistamisella.

Lakiesitys on osa hallituksen strategia-asiakirjaa ja työllisyysohjelmaa, ja se liittyy valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen. Muutos koskee julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia, työttömyysturvalakia, toimeentulotuesta annettua lakia, kuntien valtionosuuslakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia. Hallitus päätti lakiesityksen sisällöstä tänään 13. lokakuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle huomenna perjantaina 14. lokakuuta. Muutos aiotaan toteuttaa ensi vuoden alusta.

Valtio ja kunta ehkäisemään yhteisvastuullisesti pitkittynyttä työttömyyttä

Kunnan omaksumat työvoima-, elinkeino- ja sosiaalipoliittiset painotukset vaikuttavat olennaisesti työllistymismahdollisuuksiin ja myös muiden paikallisten toimijoiden asenteisiin ja toimintamahdollisuuksiin. Työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja valtionosuuksien muutoksista koostuva uusi rahoitusmalli loisi voimakkaan kannustimen erilaisten toimenpiteiden lisäämiseen ja laadun parantamiseen paikallisena yhteistyönä. Samalla työllistymismahdollisuuksien lisäys vahvistaisi työvoiman palvelukeskusten toimenpidevalikoimaa.

Uudistuksella yhtenäistetään pitkäaikaistyöttömille maksettavan työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta. Nykyisin valtio vastaa työmarkkinatuen kustannuksista ja kunnat toimeentulomenoista, johon ne saavat valtionosuutta. Kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea yli 500 työttömyyspäivältä, lakiesityksen mukaan työttömyydenaikaisen työmarkkinatuen rahoittavat sen jälkeen valtio ja kunta puoliksi. Valtio vastaa edelleen muille työttömille maksettavasta työttömyydenaikaisesta työmarkkinatuesta, työllistymistä edistävistä toimenpiteiden ai-kaisesta työmarkkinatuesta ja ylläpitokorvauksista sekä työmarkkinatukimäärärahoista työnantajalle maksettavista tuista.

Toimeentulotuen rakenne määritellään uudelleen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Samalla toimeentulotuen rahoitus muuttuu: perustoimeentulotuen rahoittavat valtio ja kunta yhtä suurin osuuksin. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen maksaa edelleen kunta. Valtio osallistuu kustannuksiin sosiaali- ja terveyden-huollon valtionosuusjärjestelmällä kuten aiemminkin. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset kunnille valtionosuutena, joka kattaa puolet perustoimeentulotuen toteutuneista kustannuksista.

Kunnille korvataan täysimääräisesti rahoitusuudistuksesta aiheutuvat lisämenot. Valtion osalta uudistus sen sijaan merkitsee mittavaa lisäpanostusta. Rahoituksen muutokset tarkoittavat kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen 100 miljoonan euron lisäystä työn ja toimenpiteiden tukemiseen. Tästä uutta rahaa on 36 miljoonaa euroa. Lisäpanostus merkitsee aktivointitoimenpiteiden puolitoistakertaistamista.

Työttömien aktivointiin panostetaan - työmarkkinatuen vastikkeellisuus lisääntyy

Koska eri työttömien ryhmät tarvitsevat erilaisia palveluita ja toimia, työvoimatoimistoissa otetaan käyttöön työnhakijoiden profilointi, jolla selvästi nykyistä johdonmukaisemmin selvitettäisiin työn-hakijan mahdollisuudet päästä avoimien markkinoiden työhön ja toisaalta riskit joutua pitkäaikais-työttömäksi. Varhaisen puuttumisen periaatetta toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuulla ja irtisanomistilanteiden muutosturvalla.

Pitkään työttömänä olleille otetaan käyttöön uusi aktiivikausi. Aktiivikauden aikana työvoima-toimisto tarjoaa työnhakijalle palveluita ja toimenpiteitä tehostetusti. Aktivointi alkaa viimeistään, kun työmarkkinatukea on maksettu 500 työttömyyspäivältä. Työttömyyspäivärahakauden täyttymisen jälkeen työmarkkinatuelle siirtyneen työnhakijan aktiivikausi alkaa kuitenkin, kun työmarkkinatukea on maksettu 180 työttömyyspäivältä. Aktiivikausi tarjoaa osalle työttömistä paluumahdollisuuden avoimille työmarkkinoille ja osalle pidempää tuettua kuntoutuksen kaltaista toimintaa sekä sosiaali- ja terveysalan palveluja.

Työnsaannissa onnistumiseksi tärkein keino on omatoiminen työnhaku. Omatoimisen työnhaun tukemiseksi työmarkkinatuen vastikkeellisuutta lisätään. Nykyisten karenssiaikojen sijasta työ-markkinatukea vähintään 500 päivältä saaneen oikeus tukeen lakkautetaan, jos tuen saaja kieltäytyy, eroaa tai joutuu omasta syystään erotetuksi työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, johon osallistuvalla on oikeus saada työmarkkinatukea ja ylläpitokorvausta.

Työnantajalle myönnettävä palkkatuki muodostuu perustuesta ja lisäosasta

Työllistämistukijärjestelmän uudistamisen tavoitteena on palkkatuella järjestettävän työn laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä työllistämistukijärjestelmän yksinkertaistaminen. Vaikuttavuutta parannetaan selkeyttämällä tukien käytön perusteita, kytkemällä palkkatuettu työ selkeämmin osaksi työnhakijan työnhakusuunnitelmaa sekä sisällyttämällä tuettuun työhön myös koulutusta.

Työllistämistukijärjestelmää yksinkertaistetaan. Työnantajalle on yksi tukimuoto, palkkatuki, joka jakaantuu perustukeen ja lisäosaan. Tuen suuruus, myöntämisedellytykset ja rahoitus vaihtelevat. Tuen myöntää työvoimatoimisto. Palkkatuki korvaa myös aikaisemman yhdistelmätuen, joka tuki-muotona lakkautetaan.

Perustuki korotetaan työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle, eli sitä korotetaan nykytilaan verrattuna runsaalla noin 3,5 eurolla päivältä. Perustuesta tehdään nykyistä selvemmin uuden työntekijän rekrytointituki.

Lisäosa on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä, ja sillä tuetaan koulutuksen ja oppimisen yhdistämistä tuettuun työhön erityisesti yrityksissä. Yrityksiltä ei enää edellytetä toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta, jos palkattu on saanut työttömyysturvaa vähintään 500 päivältä tai on pitkäaikaistyötön tai vajaakuntoinen. Vaikeasti työllistyvän työttömän palkkaamiseksi tarkoitettu lisäosa on enintään 90 prosenttia perustuen määrästä.

Lisäosan muutoksilla tuettaisiin työllistymistä yrityksiin ja koulutuksen yhdistämistä tuettuun työhön. Lisäosaa myönnettäisiin täysimääräisenä erityisesti yrityksille, jotka sitoutuvat tuella palkatun  oppisopimus- tai muuhun kouluttamiseen tai muuhun työmarkkinavalmiuksien kehittämiseen. Ilman koulutusvaatimusta voitaisiin lisäosa myöntää yritykselle vähintään 500 päivältä työttömyys-turvaa saaneen ja vajaakuntoisen työllistämiseen. Kuntia tuettaisiin parantamalla kunnille maksettavaa lisätukea.


Lisätiedot:
Lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen, työministeriö, puh. 010 60 48067
Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työministeriö (palkkatuki ja työvoiman palvelukeskukset), puh. 010 60 49011
sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@mol.fi

Neuvotteleva virkamies Carin Lindqvist-Virtanen, sosiaali- ja terveysministeriö
(rahoitusuudistus), puh. (09) 160 73869
Hallitussihteeri Anne Kumpula, sosiaali- ja terveysministeriö (toimeentulotuki),
puh. (09) 160 74132
sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@stm.fi