Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten pysyvää työllistymistä vaikeuttaa työmarkkinoiden rakenne, eivät suoranaisesti työnhakijoista johtuvat syyt. He ovat pääsääntöisesti hyvin koulutettuja, motivoituneita ja heillä on alan työkokemusta. Toisaalta työllistymisen ongelmana on myös se, että nuorten on vaikea päästä töihin kokemattomuuden vuoksi ja ikääntyneillä esteenä on vähäinen koulutus. Muita keskeisiä syitä ovat pysyvien työpaikkojen puute ja se, että sopivia ja omaa koulutusta vastaavia työpaikkoja ei ole ollut tarjolla.

Nämä tiedot selviävät Anu Kallion ja Sari Pitkäsen työministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tilaamasta tutkimuksesta ”Sosiaali- ja terveysalan työttömyyden kuva”.

Työnhakijat ovat yleisesti hyvin koulutettuja, motivoituneita ja heillä on alan työkokemusta. Heidän koulutuksensa on sekä tutkinto- että kurssipohjaista. Vaikka ikääntyneimmillä työnhakijoilla on keskimäärin vähemmän kiinnostusta kouluttautumiseen, aikuisena opiskelleet ovat siihen erittäin motivoituneita ja osaavat hyödyntää saamaansa oppia työllistymisessä paremmin kuin nuoret. Koulutuksen riittämättömyys on lähinnä avustaviin hoito- ja hoivatehtäviin hakeutuvien ongelma. Työnhakijat ovat lisäksi joustavia työssäkäyntialueen ja työaikojen suhteen. Työn haittapuoliksi he mainitsevat työn kiireisyyden sekä itsenäisyyden ja vaikutusvallan puuttumisen.

Työnhakijoiden siirtymisessä työttömyydestä työelämään on kriittisiä vaiheita, joihin hakija tarvitsee tukea. Huomiota tulisi kiinnittää keinoihin, joilla pätkätyöstä siirrytään vähitellen pois. Muuten on vaarana, että alalla olevat ammattilaiset väsyvät pätkätöihin ja hakeutuvat toisiin tehtäviin, vaikka työn kysyntä alalla on kasvussa. Toisaalta on muilta aloilta siirtyneitä, ja heistä moni on miehiä. Opiskelusta ovat kiinnostuneet etenkin hoiva- ja hoitotyötä hakevat miehet.

Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota alan aikuisopiskelijoiden korkeaan motivaatioon ja sen ylläpitämiseen sekä nuorten opiskelijoiden ohjaukseen ja yhteyksiin työelämään.

Tutkimuksessa on selvitetty alan työnhakijoiden mahdollisuuksia ja valintoja työmarkkinoilla. Samalla kartoitettiin haastateltavien työvoimaneuvojien, alaa opiskelevien aikuisten ja vastavalmistuneiden nuorten näkemyksiä työttömyyteen vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksessa on selvitetty työnhakijoiden koulutuksellisia ja muita valmiuksia vastaanottaa työtä. Siinä on myös tarkasteltu, missä määrin työnhakijat ovat käytettävissä kokopäivätyöhön alan työvoiman tarpeen kasvaessa.

Tutkimuksen kohteena olivat Hämeenlinnan työvoimatoimiston sosiaali- ja terveysalan tehtäviä etsivät asiakkaat. Aineistona käytettiin yli 1200 hakijan työnhakusuunnitelmaa, ja sitä täydennettiin tilasto- ja haastatteluaineistolla.

Sosiaali- ja terveysalan työvoiman kysyntä on kasvanut jonkin aikaa. On pohdittu, mistä johtuu se, ettei työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaa, kun työhallinnon työnhakurekisterissä on koko maassa vuosittain lähes 20 000 sosiaali- ja terveysalan työnhakijaa.

- - - - - - - - - - - - - - - -
Lisätietoja:
 projektipäällikkö Anu Kallio, Sosiaalikehitys Oy, puh. 03 628 1515 ja 050 535 0025,
sähköposti anu.kallio@sosiaalikehitys.com
Tutkimus on luettavissa työhallinnon Internet-sivuilla www.mol.fi/julkaisut.  Julkaisutilaukset voi lähettää sähköpostitse tyoministerio.julkaisutiimi@mol.fi  Kallio, Anu & Pitkänen, Sari: Sosiaali- ja terveysalan työttömyyden kuva. Työpoliittinen tutkimus 282.

- - - - - - - - - - - - - - - -
työministeriön viestintä Satu Peltomäki, puh. 010 60 48041