Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden suomalaisten vähimmäistyöehtojen toteutumiseksi ja niiden valvontamahdollisuuksien tehostamisesta hallitus esittää lakimuutoksia. Lähetetyt vuokratyöntekijät asetettaisiin vähimmäispalkan osalta tasavertaisiksi Suomessa toimivien yritysten vuokratyöntekijöiden kanssa. Lähettäville yrityksille tulisi  uusia työnantajavelvollisuuksia, joiden tarkoituksena on parantaa työehtojen valvontaa Suomessa. Tiedonsaanti lähetetyn työntekijän työsuhteen ehdoista jo työn kestäessä muuttuisi myös helpommaksi ja nopeammaksi. Lisäksi luottamusmiesten tiedonsaantia parannettaisiin. Hallitus päätti lakiesityksen sisällöstä tänään torstaina 22. 9. ja Tasavallan Presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina 23.9.2005.

Ulkomailta lähetetyn työntekijän vähimmäispalkkaa koskevaa säännöstä esitetään muutettavaksi tapauksissa, joissa työhön ei sovelleta yleissitovaa työehtosopimusta. Esityksen mukaan työntekijälle pitää maksaa tavanomainen ja kohtuullinen palkka, jos ulkomaisen työnantajan ja työntekijän sopima vastike alittaa sen olennaisesti. Nykyisin sopimuksia ei ole kohtuullistettu, jos palkasta on sovittu. Mallina voidaan käyttää esimerkiksi sellaista alan työehtosopimusta, joka ei ole yleissitova.

Lakiesityksen mukaan ulkomailla toimivalla ja Suomeen työntekijöitä lähettävällä työnantajalla pitää olla Suomessa edustaja, joka toimii tuomioistuimessa edustajana ja vastaanottaa viranomaisasiakirjoja kuten työsuojelutarkastuksen pöytäkirjoja ja haasteita. Edustaja olisi asetettava silloin, kun  työntekijän työskentely alkaa, ja edustajan valtuutus kestäisi vähintään 12 kuukautta Suomessa työskentelyn päättymisestä. Edustajaa ei tarvitse asettaa, jos työskentely kestää alle kaksi viikkoa.

Suomalaisen työn teettäjän pitäisi huolehtia siitä, että lähettävä yritys asettaa edustajan. Huolehtimisvelvoite voidaan huomioida esimerkiksi alihankintasopimuksissa. Velvoitteen laiminlyöntiin liittyy rangaistusuhka.

Lakiesityksessä säädetään entistä tarkemmin lähetettyjen työntekijöiden työnantajaa ja työsuhteen ehtoja koskevista tiedoista. Niiden pitää olla saatavilla heti työsuhteen alkaessa Suomessa olevalla edustajalla. Jos edustajaa ei aseteta, tiedot olisivat työnantajalla ulkomailla. Tiedot koskevat työnantajan ja työntekijän henkilötietoja ja työehtoja kuten työsopimuksen kesto, työntekopaikka, työtehtävät, sovellettava työehtosopimus, palkan määräytymisperusteet ja työaika. Myös selvitys lähetetyn työntekijän työnteko-oikeudesta tarvitaan eli onko hän EU:n jäsenvaltiosta tai onko hänellä esimerkiksi työlupa. Tiedot pitää säilyttää kaksi vuotta.

Lisäksi työnantajan edustajalla tai työnantajalla pitäisi olla hallussaan Suomessa työskentelyn ajalta sekä työaikakirjanpito että tieto maksetuista palkoista, jos työskentely Suomessa kestää yli 8 päivää. Jos säännöksiä ei noudateta, seurauksena on rangaistus.

Työnantajan tai työnantajan edustajan olisi annettava selvitys Suomeen lähetetyn työntekijän työehdoista myös luottamusmiehelle tai luottamusvaltuutetulle. Jos luottamushenkilö ei edusta lähetettyä työntekijää, selvitykseen tarvittaisiin työntekijän valtuutus, joksi riittäisi selkeä osoitus lähetetyn työntekijän tahdosta. Myös tämän velvoitteen rikkomiseen liittyy rangaistusuhka.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Työministeriö asetti ULTEVA2 -työryhmän huhtikuussa 2004 selvittämään lainmukaisten palvelussuhteen ehtojen noudattamista ja yritysten tasavertaisen kilpailuaseman edistämistä. Esitys perustuu tämän työryhmän yksimielisiin ehdotuksiin. Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Raila Kangasperko työministeriöstä ja sen jäsenet edustivat eri ministeriöitä, työmarkkinakeskusjärjestöjä, rakennusalan työnantaja- ja työntekijäliittoja sekä Suomen Yrittäjiä.

-----
Lisätiedot:
hallitusneuvos Raila Kangasperko, puh. 010 60 48935, etunimi.sukunimi@mol.fi