Budjetin veroratkaisut ja ikääntyneiden työntekijöiden maksuhelpotukset lisäävät työn kysyntää tässä ja nyt. Tulevaisuuden työllisyyteen ja työvoiman riittävyyteen taas panostetaan lisäämällä tutkimus-ja tuotekehityspanostuksia sekä helpottamalla nuorten ja pitkäaikaistyöttömien pääsyä työelämään, sanoo työministeri Tarja Filatov.

Ministeri Filatov pitää tärkeänä, että aiempaa suurempi osa työttömistä pääsee aktiiivitoimien piiriin. Lisäpanostukset nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin ovat oikein kohdennettuja, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä työelämään. Lisäksi on tärkeää, että työnvälitystä, työnantajien palveluja ja yksilöityä työn tarjoamista työnhakijoille tehostetaan, koska työelämässä työ ja ammattitaitoinen työntekijä eivät automaattisesti kohtaa.

Filatovin mielestä työmarkkinatukiuudistus tuo lisää mahdollisuuksia myös työttömille, joilla ei ole valmiuksia välittömästi osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Avainasemassa pitkään työttömänä olleiden tarvitsemien työvoima- ja sosiaalipalvelujen tarjoajina ja koordinoijina ovat työvoiman palvelukeskukset.

Palvelukeskusten toiminta tehostuu ja pääosin palvelukeskuksissa laadittavissa aktivointisuunnitelmissa pyritään löytämään kaikille uuden aktiivikauden piiriin tuleville työllistymistä tukeva vaihtoehto. Vaihtoehtoja ovat työvoimapoliittiset toimenpiteet, kuntouttava työtoiminta tai muut sosiaali- ja terveydenhuollon  palvelut.

Rahoitusvastuun muutos kannustaa kuntia järjestämään nykyistä laajemmin kuntouttavaa työtoimintaa ja muita pitkään työttöminä olleiden tarvitsemia palveluja. Budjetin ratkaisut työttömien päihdekuntoutuksen parantamisesta, asumistuen muutokset sekä panostukset koulupudokkaisiin tukevat palvelukeskusten asiakkaita, ministeri Filatov toteaa.

Vuoden 2006 alussa käynnistettävällä työmarkkinatuen uudistuksella toteutuu pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu. Se tarkoittaa, että kaikille yli 500 päivää työmarkkinatukea passiivitukena saaneille työttömille tarjotaan työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Aktiivitoimenpiteitä lisätään asteittain 20 000 henkilön keskimääräiseltä tasolta 30 000:een vuoden 2008 loppuun mennessä. Aktiivitoimenpiteitä pitkään työttömänä olleille järjestetään valtion, kuntien, työvoiman palvelukeskusten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Uudistuksella muutetaan valtion ja kuntien välistä rahoitusvastuuta työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta. Kunnille korvataan rahoitusuudistuksesta aiheutuva lisärasitus kokonaisuudessaan. Korvaus on räätälöity kuntakohtaisesti, ministeri Filatov muistuttaa.

Rakenneuudistus tuo käytännössä 100 miljoonaa euroa lisää rahaa aktivointitoimiin. Lisärahasta 36 miljoonaa euroa on uutta rahaa, koska aktiivitoimet ovat kalliimpia kuin passiivinen työmarkkinatuki.

Työvoimatoimistossa tai työvoiman palvelukeskuksessa jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle laaditaan yksilöllinen aktivointiohjelma ja tarvittaessa pitkäkestoiset palvelukokonaisuudet. Vaikeimmin työllistyvien on mahdollista päästä pitkäaikaiseen kuntoutukseen, työ- ja yksilövalmennukseen, harjoitteluun ja koulutukseen. Alle 25-vuotiaille työttömille tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen.

Toimeentuloturvan muutokset merkittäviä myös työllistymisen kannalta

Hallituksen budjettineuvotteluissa päätettiin muutoksista asumistukeen ja päihdekuntoutuksen aikaiseen  toimeentuloturvaan. Näillä yleensä vähävaraisimpia koskevilla muutoksilla on merkitystä myös työllistymisen kannalta.

Pitkäaikaistyöttömän palatessa työelämään kolmen ensimmäisen kuukauden palkkaa ei oteta huomioon asumistukea alentavana. Nykyinen tilanne, jossa asumistuki on tarkistettu heti tulojen muuttuessa, on johtanut asumistuen pienentymiseen ja useissa tapauksissa myös jo maksetun tuen takaisinperintään. Tämä on vienyt pohjaa työllistämisyrityksiltä ja vähentänyt työttömän mahdollisuutta parantaa toimeentuloaan työllä.

Toimeentulotuesta poistettaisiin myös seitsemän prosentin asumismenojen omavastuu. Asumismenojen omavastuu on leikannut kaikkein vähävaraisimpien kotitalouksien tuloja.

Pitkäaikaistyöttömälle tulee oikeus saada päihdekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Muutos poistaa eri väestöryhmien perusteettoman eriarvoisuuden. Kuntoutusrahaoikeus selkeyttää päihdekuntoutuksen aikaista toimeentuloturvaa ja poistaa siten esteitä työttömältä tarvittaessa hakeutua kuntoutukseen.

Budjetista varoja nuorten aktivoinnin lisäämiseen

Vuoden 2005 alusta aloitettiin työllisyyden politiikkaohjelmaan sisältyvän nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano. Yhteiskuntatakuu tarkoittaa sitä, että työvoimatoimiston tulee laatia yhdessä työttömänä työnhakijana olevan nuoren kanssa palvelutarpeen arvioinnin sisältämä työnhakusuunnitelma mahdollisimman pian nuoren ilmoittauduttua työttömäksi työnhakijaksi, kuitenkin viimeistään kuukauden kulutyönhaun alkamisesta.

Nuorelle laaditaan yksilöity työnhakusuunnitelma, jollei sen laatiminen ole tarpeetonta, viimeistään työttömyyden kestettyä yhdenjaksoisesti kolme kuukautta. Yksiöidyssä työnhakusuunnitelmassa sovitaan, mitä yhteiskuntatakuuseen kuuluvia palveluja nuorelle tarjotaan.

Yhteiskuntatakuu tarkoittaa sitä, että työttömyyden kestettyä yhdenjaksoisesti kolme kuukautta nuorelle annetaan yksilöidyssä työnhakusuunnitelmassa lupaus, että hänelle tarjotaan jokin seuraavista julkisista työvoimapalveluista: työnhakukoulutus, valmentava tai ammatillinen työvoimakoulutus, työharjoittelu, työelämävalmennus, starttiraha tai tukityö. Ministeri Filatov katsoo, että budjetissa sovitun 25 miljoonan euron lisämäärärahan avulla voidaan parantaa työvoimapalveluita, tukea työpajojen toimintaa ja ja sitä kautta ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Muutosturva rakentaa siltaa työstä työhön

Työllistymistä ja muutosturvaa koskevalla toimintamallilla parannetaan työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän on vaarassa tulla irtisanotuksi tai hänet on irtisanottu taloudellisten tai tuotannollisten syiden perusteella. Muutosturva on kokonaisuus, joka rakentuu työnantajan, työntekijän ja työvoimahallinnon nykyistä kiinteämmästä yhteistyöstä jo irtisanomisaikana.

Työhallintoon on perustettu erityiset muutosturvajoukot, joiden idea on turvata riittävän henkilökohtaiset ja laadukkaat palvelut, jotta silta uuteen työhön olisi mahdollisimman vahva. Osaajilla tulee olla valmius liikkua sen mukaan, missä palveluita tarvitaan.

Palveluihin kuuluvat mm. työntekijän osaamisen kartoittaminen, ammatillista osaamista täydentävät sekä työkykyä ylläpitävät toimet ja tarpeen mukaan muut palvelut, joita ihmisten auttamiseksi tarvitaan.

Kokonaisuuteen kuuluu myös kannustaminen koulutukseen. Koulutuksen aikainen työttömyysturva nousee huomattavasti. Muutosturvan työvoimapoliittisiin toimiin on varattu 49,6 miljoonaa euroa, ja hallitus on sitoutunut turvaamaan rahan riittävyyden.

-------------------------------
Lisätietoja: eritysiavustaja Katja Lehto, puh. 050 396 0006, työministeriöstä