Työllisyys on lähtenyt selvään nousuun ja talousennusteet pohjustavat työllisyyden nousua jatkossakin.Vuoden alkupuoliskolla työssä on ollut nelisenkymmentätuhatta henkeä enemmän kuin vuosi sitten, sanoi työministeri Tarja Filatov toimittajatapaamisessa Helsingissä.

Hallituskauden alussa talousvaikeudet ja vientitaantuma veivät työllisyystavoitetta miinukselle 10 000 työpaikan verran. Nyt olemme kausi- ja satunnaistekijöistä tasoitetuilla arvioinneilla plussan puolella 34 000 työpaikkaa. Luvut kertovat, että hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista ei voi mitata kuten tasatahtista pitkänmatkanjuoksua. Kasvu on tapahtunut lähinna viimeisen reilun puolen vuoden aikana, Filatov sanoi.

Hyvä työllisyyskehitys johtuu pääosin talouskasvun työllisyysvaikutusten paranemisesta. Palveluelinkeinojen työllisyys on parantunut puolen vuoden aikana keskimäärin 35 000. Kauppa, ravitsemusala ja henkilökohtaiset palvelut ovat työllistäneet eniten.

Rakennemuutos näkyys selvästi palvelujen sisällä. Työllisten määrä on vähentynyt julkisessa hallinnossa. Nopein kasvu näkyy yksityisellä sektorilla.

Rakentamisessa näkyy selvästi suhdannenousu ja siellä on jopa vaikeuksia saada ammattitaitoista työvoimaa.
- Tämän tilanteen vuoksi on järkevää, että kotitalousvähennyksen ylärajan nousu on suunnattu vain hoiva- ja kotityön piiriin. Tutkimusten mukaan sen työllisyysvaikutukset ovat myös näillä aloilla parhaat, Filatov muistutti.

Nuorisotyöttömyys on laskenut voimakkaasti ja hallitus haluaa panostaa lisää nuoriin. Budjetissa tulee yli 25 miljoonan euron lisäpanostus nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen.
- Tämä on inhimillisesti oikea valinta, mutta myös tulevaisuuden työvoiman saatavuuden kannalta oikeaan osunut.

-  Lisäksi tarvitaan ennaltaehkäiseviä panostuksia koulupuolella, jotta mahdollisimman moni peruskoulunsa päättävä nuori hakeutuu ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Kymppiluokkia on kehitettävä työelämäläheisemmiksi ja opintojen ohjaukseen panostettava nykyistä enemmän, Filatov vaati.

- Silti ikääntyneiden työllisyys on parantunut voimakkaasti. Esimerkisi 55 - 64 -vuotiaiden työllisyysaste on 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosituhannen alussa. Työnjättöikä on kohonnut noin vuodella.  - Eli olemme saaneet yhden ikäluokan lisää työvoimaa.

- Silti ikääntyneen ihmisen on vaikea työllistyä uudelleen, jos hän menettää työpaikkansa.Sen vuoksi on oikein suunnata työnantajamaksun alennus yli 54-vuotiaisiin. Uudistus pitää rakentaa siten, että alennuksen saa vain silloin, kun työtunnit riittävät kelvolliseen toimeentuloon, Filatov vaati.

Työllisyyden parantuminen on tullut suurelta osin lisääntyneen työvoiman kautta.  Se on tullut ikääntyneiden työllisyysasteen kohoamisen vuoksi sekä ihmisten palattua opiskelusta ja kotityön piiristä työhön työpaikkatarjonnan kasvun houkuttelemana. Työvoiman tarjonnan lisäys on vaikeuttanut työttömänä olevien kilpailua työpaikoista.

Rakennetyöttömyys on alentunut vuodessa hieman yleistä työttömyyden alenemista nopeammin. Rakennetyöttömiä on nyt noin 6 500 vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoimapoliittisilta toimilta ihmiset työllistyivät aikaisempaa paremmin (- 7,2 % työttömäksi jääneitä) ja toistuvasti toimenpiteeltä työttömäksi joutuvien määrä on vähentynyt (- 8,8 % työttömäksi jääneitä).

Hallituksen panostukset työvoimapolitiikan laatuun näkyvät parempina tuloksina. Sovitun työmarkkinatukiuudistuksen vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Paikallistasolla työmarkkinatukiuudistukseen on syytä varautua jo nyt. Kunnissa hyvä keino on yhdistää sosiaalipalveluja ja kuntouttavaa työtoimintaa, jos työhallinnon toimet eivät ole riittäviä.

Muutosturvaa on teollisuuden työpaikkojen sulkemisen vuoksi tarvittu jo nyt runsaasti. Henkilökohtaisia suunnitelmia on tehty jo lähemmäs 2 000. Hallitus on sitoutunut turvaamaan muutosturvan voimavarat tarpeen mukaan. - Toivon luonnollisesti, että irtisanomisia olisi mahdollisimman vähän, mutta samaan aikaan toivon että mahdollisimman moni irtisanotuista lähtisi kouluttautumaan, jos ammattitaito vaatii täydentämistä tai muutosta, Filatov sanoi.

- - - - - - - - - - -
Työministeriön viestintä, puh. 010 60 48041