Hallituksen budjettivalmistelu lisää työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Työllisyys on kehittynyt koko tämän vuoden kokonaisuudessaan positiivisesti, vaikka ikäviä irtisanomisiakin on ollut. Toisaalla menetetyt työpaikat ovat korvautuneet muille aloille syntyneillä työpaikoilla. Työministeri Tarja Filatov puhui Hämeenlinnan sosiaalidemokraattien perinteisessä puistojuhlassa sunnuntaina 7. elokuuta.

Työministeri Filatovin mielestä hyvinvointipalvelujen rahoituksen kannalta työllisyyden parantaminen on avainasemassa. Rakenteellinen muutos työmarkkinoilla on voimakasta ja siksi on tärkeää huolehtia siitä, että syntyneet työpaikat täyttyvät tehokkaasti ja työttömänä olevien ihmisten koulutus palvelee työmarkkinoiden tarpeita.

Hallitus alentaa ikääntyneiden työntekijöiden työnantajamaksuja matalissa tuloluokissa. Tällä pyritään helpottamaan ikääntyneiden työnsaantia. Ministeri Filatovin mielestä kohdennus on oikea, koska työnantajilla on vääriä kielteisiä asenteita ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä kohtaan. Maksualennuksella nostetaan houkuttavuutta palkata ikääntyneempikin ihminen.

- Ikään sidottu positiivinen diskriminaatio on välttämätöntä, koska ikääntyneiden työttömyys uhkaa nousta, vaikka työttömyys kokonaisuudessaan laskee, Filatov sanoo.

Hallitus panostaa myös nuoriin. Nuorten työttömyys on alentunut voimakkaasti vuoden aikana, mutta esimerkiksi akateemisten nuorten on ollut vaikea löytää työtä. Yhteiskuntatakuun laajennus helpottaa heidän asemaansa. Nuorten yhteiskuntatakuu on lisännyt aktiivivaihtoehtoja alle 25-vuotiaiden osalta, nyt suunnataan 25 miljoonaa euroa lisää rahaa nuorten ja vastavalmistuneiden työllisyyden parantamiseksi. 

Työvoiman kysyntää lisää myös kotitalousvähennyksen korottaminen hoiva- ja kotityössä. Vähennyksen käyttöönotto on synnyttänyt aivan uuden toimialan, jossa työllisyys kasvaa voimakkaasti. Filatov uskoo, että ratkaisu vaikuttaa vasta viiveellä, koska nykyinen vähennyskatto on riittänyt valtaosalle kotitalousvähennyksen käyttäjistä.

Työministeriö on pyrkinyt parantamaan koulutuksen laatua ja kohdennusta, sekä lisäämään suoraan yksittäisten yritysten tarpeita palvelevaa ns. yhteishankintakoulutusta. Koulutuksen vaikuttavuutta on näin onnistuttu parantamaan selvästi.

Ammatillisen työvoimapoliittisen koulutuksen jälkeen nykyisin työttömyydestä on päässyt pois yli 60 prosenttia. Tulos on parantunut 6 prosentilla vuodessa. Opiskelijoista 72 prosenttia on sitä mieltä, että ammatillinen kehitys on ollut hyvää tai erinomaista. Yli 80 prosenttia työllistyneistä itse uskoo, että koulutus on vaikuttanut työpaikan saamiseen. Yli puolet uskoo, että työpaikan saaminen on ollut kokonaan koulutuksen ansiota.

- On selvää, että ihmisten on vaikea työllistyä, jos työtä ei synny heidän osaamisaloillensa. Ilman täydentävää koulutusta ajautuisimme tilanteeseen, jossa työlle ei löydy tekijöitä eikä työttömille työtä, Filatov muistuttaa.