Olet sivulla: Etusivu « Ministeriö « Tiedotteet « Vuoden 2005 tiedotearkisto « Työministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2006: Voimakas panostus pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämiseksi
Pitkäaikaistyöttömille laaditaan yksilölliset
aktiiviohjelmat, lisätään työhön menoa edistäviä aktiivitoimia ja tehostetaan
palvelua työvoiman palvelukeskusten avulla. Irtisanomistilanteiden muutosturva
jatkuu ja työllistämistukijärjestelmää uudistetaan lisäämällä tuetun työn oheen
koulutusta tukitoimien vaikutusten parantamiseksi. Työvoimapoliittisen
aikuiskoulutuksen yhteishankintoja erityisesti pk-yritysten kanssa lisätään.
Työvoimatoimistoihin tulee työnhakukeskuksia nopean työnvälityksen
tehostamiseksi. Nuoret pyritään saamaan työhön tai koulutukseen entistä
nopeammin nuorten yhteiskuntatakuun avulla. Näiden työministeriön
talousarvioehdotukseen vuodelle 2006 sisältyvien toimien avulla puretaan
rakennetyöttömyyttä ja turvataan osaavan työvoiman saantia tulevaisuudessa.
Työministeriö on ehdottanut työhallinnolle määrärahoja 2 188 miljoonaa euroa,
jossa on lisäystä 24 miljoonaa vuoden 2005 talousarvioon verrattuna. Pääasiassa
työttömille työnhakijoille tarkoitettujen aktiivitoimenpiteiden piirissä
arvioidaan olevan vuonna 2006 yhteensä keskimäärin 90 100 henkilöä, mikä on
noin 3,5 prosenttia työvoimasta. Luku ei sisällä Kainuun itsehallintokokeilun
määrärahalla toimenpiteissä olevia henkilöitä. Euroopan
rakennerahasto-ohjelmiin esitetään 225 miljoonaa euroa. Rakennerahasto-ohjelmien
piirissä olevat keskimäärin 6 000 henkilöä sisältyvät aiemmin mainittuun
kokonaismäärään.
Työmarkkinatuen uudistuspaketti luo pitkäaikaistyöttömille uusia väyliä pois
työttömyydestä
Vuoden 2006 alussa käynnistettävällä työmarkkinatuen uudistuksella toteutuu
pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu. Se tarkoittaa, että kaikille yli 500
päivää työmarkkinatukea passiivitukena saaneille työttömille tarjotaan työtä
tai aktiivitoimenpiteitä. Aktiivitoimenpiteitä lisätään asteittain 20 000
henkilön keskimääräiseltä tasolta 30 000:een vuoden 2008 loppuun mennessä.
Aktiivitoimenpiteitä pitkään työttömänä olleille järjestetään valtion, kuntien,
työvoiman palvelukeskusten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Uudistuksella
vahvistetaan tuen vastikkeellisuutta sekä muutetaan valtion ja kuntien välistä
rahoitusvastuuta työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta. Kunnille korvataan
rahoitusuudistuksesta aiheutuva lisärasitus kokonaisuudessaan.
Työvoimatoimistossa tai työvoiman palvelukeskuksessa jokaiselle
pitkäaikaistyöttömälle laaditaan yksilöllinen aktivointiohjelma ja tarvittaessa
pitkäkestoiset palvelukokonaisuudet. Vaikeimmin työllistyvillä on mahdollista
päästä pitkäaikaiseen kuntoutukseen, työ- ja yksilövalmennukseen, harjoitteluun
ja koulutukseen. Alle 25-vuotiaille työttömille tarjotaan koulutus-,
työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen
työttömyyden jälkeen.
Työllistämistuet uudistuvat, toimien vaikuttavuus tehostuu
Työllistämistukijärjestelmää uudistetaan siten, että tukityöhön
sisällytetään ja liitetään koulutusta. Tarkoituksena on työllisyysmäärärahoilla
tuetun työn vaikuttavuuden ja laadun parantaminen. Järjestelmää myös
yksinkertaistetaan. Uudistuksen tavoitteena on lisäksi työmarkkinatuen
aktiivikäytön lisääminen ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymisen
edistäminen.
Työvoimapolitiikassa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä.
Yhdessä yritysten kanssa hankittavaa työvoimapoliittista aikuiskoulutusta
lisätään. Erityisesti pk-yritysten työssä oleville työntekijöille tarjotaan
aiempaa enemmän yhteishankintana järjestettävää koulutusta. Tarkoituksena on
ennaltaehkäistä ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen saaneiden henkilöiden
työttömäksi joutumista sekä tukea työuran jatkumista yritysten muutos- ja irtisanomistilanteissa.
Maahanmuuttajien koulutuksen riittävä taso turvataan ja koulutuksen laatu
varmistetaan kielitaidon tasotestauksella. Aktivoivilla toimenpiteillä,
valmentavalla koulutuksella ja riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella
tuetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja siitä valmistumista.
Julkiseen työvoimapalveluun tehokkuutta ja uusia malleja
Julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus jatkuu vielä vuonna 2006.
Uudistuksessa vaikeasti työllistettävien palvelut ja resurssit eriytetään
työvoiman palvelukeskuksiin, joita perustetaan vuosina 2004-2006 noin 40.
Vuonna 2005 toiminnassa on 34 työvoiman palvelukeskusta tai
yhteispalvelupistettä, joissa asiakkaita pysytään palvelemaan yhdeltä luukulta
moniammatillisen eri viranomaisten yhteistyön avulla. Palvelussa ovat mukana
työvoima- sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut ja Kela.
Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien
piiriin pitkäaikaistyöttömien eläkemahdollisuuksia selvittävässä ELMA-hankkeessa.
Kaikissa työvoimatoimistoissa otetaan käyttöön uusi palvelumalli vuoden 2006
loppuun mennessä. Uudistuksessa painotetaan työnhakijoiden nopeaa työhön
sijoittumista ja työnantajien työvoiman saannin turvaamista.
Työvoimatoimistoihin perustettavissa työnhakukeskuksissa korostuu
työnhakijoiden omatoimisen työnhaun tukeminen. Työnantajien palvelut suunnataan
erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin ja niitä tuotetaan yhä
enemmän muiden yrityspalvelujen ja elinkeinoelämän kanssa. Työvoimatoimistoon
lisätään verkkopalveluja, mikä edellyttää uusien toimintamallien käyttöönottoa
ja asiakkaiden opastamista sähköisiin palveluihin. Verkkopalveluista saa
tulevaisuudessa yhä enemmän tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista,
työelämästä sekä työmarkkinoista.
Irtisanomistilanteiden muutosturvan toimintamallia jatketaan vuonna 2006. Malli
sisältää uuden työn etsimistä parantavia toimia kuten yksilölliset
työllistämisohjelmat ja palkalliset vapaat työn etsimistä varten sekä ns.
muutosturvajoukkojen perustamisen työvoimatoimistoihin. On tärkeää, että
määrärahat muutosturvan toteuttamiselle taataan.
Työpolitiikassa panostetaan entistä enemmän yrittäjyyteen ja itsensä
työllistämiseen neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun ja starttirahan
avulla. Kaksivuotinen starttirahakokeilu jatkuu vuoden 2006 loppuun. Kokeilussa
työttömien lisäksi starttirahaa uuden yrityksen perustamiseen voivat saada myös
palkka- ja kotityöstä yrittäjäksi ryhtyvät sekä opintonsa päättäneet.
Vuonna 2006 jatkuu Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma (Tykes).
Sen avulla kehitetään ja viedään työpaikoille työelämäkäytäntöjä, jotka tukevat
tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla. Myös sosiaalisten yritysten
tukitoimia jatketaan vuonna 2006.
Työministeriö valmistelee julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja
ohjausuudistusta, jonka yhteydessä työvoimatoimistojen toiminta-aluerajoja
tarkistetaan nykyistä laajemmiksi.
Liittyen hallituksen ratkaisuun matalan tuottavuuden alojen työpaikkojen
lisäämiseksi on työministeriön kesällä tekemän ehdotuksen pohjalta lisätty 23,5 miljoonaa euroa nuorten
yhteiskuntatakuun laajentamiseen. Tämä nostaa työvoimapoliittisissa
toimenpiteissä olevien määrän keskimäärin 95 000 henkilöön sisältäen Kainuun
itsehallintokokeilun. Pakolais- ja siirtolaisuusasioiden osalta
valtiovarainministeriö on korottanut työministeriön kehyspäätöksen mukaista
summaa 4,9 miljoonalla eurolla aiempien vuosien toteutuman perusteella. Lisäksi
on tehty joitakin budjettiteknisiä muutoksia liittyen työmarkkinatuen
uudistukseen siten, että työmarkkinatuesta on vähennetty 247 miljoonaa euroa ja
tuloista on vastaavasti poistettu kuntien osuus passiiviajan työmarkkinatuesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - -
Lisätietoja:
Talousjohtaja Jukka Lumenko, puh. 010 60 48941, jukka.lumenko@mol.fi
Erikoissuunnittelija Timo Määttänen, puh. 010 60 48950, timo.maattanen@mol.fi
Työministeriön vuoden 2006 talousarvioehdotus löytyy työministeriön
Internet-sivustolta osoitteesta www.mol.fi/Tiedotteet
- - - - - - - - - - - - - - - - -
Työministeriön viestintä, tiedottaja Anja Kolehmainen, puh. 010 60 48043