Naisilla, nuorilla ja vähän kouluttautuneilla on keskimääräistä suurempi riski olla työtätekevä köyhä. Kotitalouden työssäkäyvien jäsenten lukumäärä, työn määrä, työntekijän ikä ja perheen koko vaikuttavat selvästi köyhyyteen. Tämä ilmenee juuri valmistuneesta tutkimuksesta Työssäkäynnin ja taloudellisen syrjäytymisen dynamiikka, jonka on tehnyt Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen. Työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa tutkimuksessa on selvitetty työtätekevien köyhyyttä ja köyhyyden kuvan muuttumista. Lisäksi on tarkasteltu työhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia köyhien taloudelliseen asemaan ja työssäkäyntiin.

Työtätekevien köyhyys määritellään kotitalouden käytettävissä olevien tulojen perusteella. Kahden ansaitsijan kotitaloudessa köyhyysriski on selvästi pienempi kuin yhden ansaitsijan taloudessa. Monilapsisissa perheissä on köyhyyttä enemmän kuin pienissä perheissä. Yrittäjien köyhyysriski on suurempi kuin palkansaajien. Työllisyysjaksojen välissä työttömiksi joutuneilla on kohonnut riski olla köyhä. Iän mukaan katsottuna 35-54 -vuotiaat muodostavat suurimman työtätekevien köyhien ryhmän. Köyhyys on kuitenkin kiistatta suurempaa työttömien, erityisesti pitkäaikaistyöttömien, ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien keskuudessa kuin työtätekevillä.

Tutkimusaineisto kattaa 350 000 ihmisen tiedot vuosilta 1993-2000. Sen mukaan vuonna 2000 työtätekeviä köyhiä oli noin viisi prosenttia työikäisestä väestöstä. Työtätekevän köyhän taloudessa vähintään yksi henkilö tekee työtä. Työtätekevällä köyhällä tarkoitetaan henkilöä, jonka perheen kokoon suhteutetut tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanituloista. Tutkimuksessa tarkastellaan siis suhteellista tuloköyhyyttä ja kotitalouksia kokonaisuutena.

Työpaikan laatu vaikuttaa työtätekevien köyhyyteen. Matalapalkkatyö, osa-aikatyö ja lyhyet työsuhteet lisäävät tulosten mukaan köyhyysriskiä. Tällaisia epätyypillisiä työsuhteita tekevät etenkin naiset. Kaikki matalapalkkatyötä tekevät eivät kuitenkaan ole työtätekeviä köyhiä, koska kotitaloudessa voi olla muita tulonlähteitä kuten puolison tulot.

Nuorilla ja korkeasti koulutetuilla on suurempi todennäköisyys päästä köyhyydestä

Työtätekevien köyhien vaihtuvuus on suurta vuodesta toiseen. Mahdollisuus päästä köyhyydestä on sitä vaikeampaa, mitä kauemmin köyhyys on kestänyt. Tulojen nostamiseen vaikuttavat useat eri tekijät samanaikaisesti. Suurin vaikutus on henkilön iällä ja koulutustasolla. Nuoret ja korkeasti koulutetut pääsevät todennäköisemmin pois köyhyydestä kuin vähän koulutetut ja ikääntyneet. Yksinhuoltajanaisten köyhyydestä poistuminen on vaikeaa.

Alueellisen työttömyystilanteen mukaan katsottuna suurin todennäköisyys poistua köyhyydestä on maan niillä alueilla, joilla työttömyysaste on matala. Talouskasvun epätasainen kehitys vaikuttaa siis köyhien mahdollisuuksiin kasvattaa tulojaan työntekoa lisäämällä.

Työhallinnon toimenpiteet ovat parantaneet työtätekevien köyhien asemaa

Työhallinnon toimenpiteistä työvoimakoulutus paransi selvästi työtätekevien köyhien asemaa. Se lisäsi tehtyjen työkuukausien määrää ja alensi köyhyyttä suhdannetilanteiltaan erilaisina vuosina. Työttömyysturvaan tehtiin vuonna 1997 työssäoloehdon pidennys. Se lisäsi työntekoa ja vähensi köyhyyttä niiden osalta, jotka täyttivät vanhan työssäoloehdon mutta eivät uutta. Vaikutusta lisäsi 1990-luvun lopun hyvä työvoiman tarve. Tuolloin oli mahdollista lisätä työkuukausia vaikka työssäoloehtoa kiristettiin.

Tukityöllistäminen ei sen sijaan ollut yhtä kannattava, jos arviointiperusteena on työn lisääntyminen avoimilla työmarkkinoilla. Toisaalta tukityöllistäminen on voinut parantaa siihen osallistuneiden hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Työtätekevien köyhien mahdollisuus parantaa elintasoa työntekoa lisäämällä riippuu kuitenkin työvoiman tarpeesta.

Lisätietoja: erikoistutkija Merja Kauhanen, puh. 09 2535 7345 (loma 22.7. saakka), työmarkkinaneuvos Matti Sihto, puh. 010 60 48064 (lomalla 18.7. lähtien)

Tutkimus on luettavissa työministeriön Internet-sivuilla osoitteessa www.mol.fi/julkaisut
Julkaisutilaukset: sähköpostilla tyoministerio.julkaisutiimi@mol.fi, Merja Kauhanen: Työssäkäynnin ja taloudellisen syrjäytymisen dynamiikka, Työpoliittinen tutkimus 276.

Työministeriön viestintä, korkeakouluharjoittelija Satu Peltomäki, puh. 010 60 48043