Siirry suoraan sivun sisältöön
Pienennä tekstiä
Suurenna tekstiä
 
 
Etusivu  |  Työnhakijan palvelut  |  Työnantajan palvelut  |  Työsuhdeasiat  |  Koulutus ja ammatinvalinta  |  Yrittäjyyspalvelu  |  Työ- ja elinkeinotoimistot  | 
 

Olet sivulla:   Etusivu  «  Ministeriö  «  Tiedotteet  «  Vuoden 2005 tiedotearkisto  «  Uusi tutkimus työelämän joustavuudesta: Työtä tehdään yhä enemmän työpaikan ulkopuolella

Uusi tutkimus työelämän joustavuudesta: Työtä tehdään yhä enemmän työpaikan ulkopuolella

Yli 40 prosenttia palkansaajista työskentelee varsinaisen työpaikan lisäksi ajoittain kotona, työmatkoilla, asiakkaan luona tai työorganisaation toisessa toimipaikassa. Työnantajan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuva etätyö ei kuitenkaan ole merkittävästi lisääntynyt tai laajentunut uusiin ammattiryhmiin. Etätyötä kotonaan tekeviä on noin neljä prosenttia palkansaajista. Tämä ilmenee työministeriön tilaamasta tutkimuksesta Joustaako työ? Joustavien työjärjestelyjen mahdollisuudet ja todellisuus, jossa tarkastellaan joustoja suomalaisessa työelämässä.

Tutkimuksessa on selvitetty työpaikan ulkopuolella työskentelyä, työaikajoustoja, tulokseen sidottua palkkausta sekä tiimityötä ja monitaitoisuutta osana työorganisaatioiden joustavaa toimintatapaa. Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston sosiologian tutkijat keräsivät laajan kysely- ja haastatteluaineiston vuoden 2004 aikana.

Tutkimuksen mukaan neljännes kaikista palkansaajista tekee päätoimensa työtä ajoittain myös kotonaan. Ylemmillä toimihenkilöillä tämä osuus on yli puolet. Yleisemmin liikkuvaa työtä tekee kaikkiaan yli 40 prosenttia palkansaajista. Tässä on merkittävä ero ylempien toimihenkilöiden ja muiden palkansaajien välillä: ylemmistä toimihenkilöistä kolme neljästä tekee ajoittain liikkuvaa työtä, kun taas yhtä suuri osuus työntekijöistä työskentelee ainoastaan varsinaisella työpaikalla.

Päätoimen töiden tekemiseen kotona vaikuttavat erityisesti töiden aikataulut, työn määrä ja halu tehdä työtä hyvin. Kotona tapahtuvaan työskentelyyn sisältyy neljällä viidestä töitä kotiin tuovasta myös vapaaehtoista työasioiden hoitamista ilman erillistä korvausta. Jossain määrin vaikuttaa siltä, että työn työntyminen vapaa-ajalle ei ole täysin vapaaehtoista. Esimiesasemassa olevat toimihenkilöt sekä asiantuntija- että johtotehtävissä toimivat ylemmät toimihenkilöt pyrkivät tyypillisesti työskentelemään työpaikalla mutta ovat valmiita viemään töitä kotiin, kun on pakko. 

Liukuva työaika on käytössä neljällä viidestä toimihenkilöstä ja kolmasosalla työntekijöistä. Myös työaikapankkijärjestelyt ovat jo varsin yleisiä. Työaikajoustot toteutuvat vastavuoroisesti. Niillä palkansaajilla, jotka joutuvat joustamaan työajoissaan työnantajan vaatimuksista, työaika joustaa tarvittaessa myös omien tarpeiden mukaan. Toisaalta ne palkansaajat, joiden työaika ei jousta esimerkiksi liukumien muodossa, joutuvat harvemmin myöskään joustamaan työnantajan vaatimuksista. Kokonaisuudessaan suomalaiset ovat työaikoihinsa varsin tyytyväisiä.

Varsinainen etätyö edelleen harvinaista

Vaikka kotona työskentely on tavallista, varsinainen sopimukseen perustuva etätyö on edelleen harvinaista. Sopimukseen perustuvaa etätyötä tekee vain neljä prosenttia palkansaajista. Näistäkin huomattava osa on opettajia tai muita, joilla on etätyöstä pitkät perinteet jo ennen informaatioteknologian läpimurtoa. Vähintään yhden kokonaisen etätyöpäivän viikossa tekeviä etätyöntekijöitä on vain runsas prosentti.

Etätyön tekemiseen on periaatteessa halukkuutta enemmänkin: runsaalla viidenneksellä palkansaajista olisi sekä kiinnostusta että työn luonteen puolesta mahdollisuuksia etätyön tekemiseen, tavallisesti kuitenkin korkeintaan yhden viikoittaisen etätyöpäivän verran. Sellaiseen etätyöhön, jossa pääosa työskentelystä tapahtuu työpaikan ulkopuolella, ei ole suurta käytännön kiinnostusta. Työpaikka on myös työyhteisö ja sosiaalinen ympäristö, jonka ulkopuolelle ei haluta jäädä.

Tulospalkkaus yleistyy

Työorganisaatioissa on siirrytty merkittävässä määrin käyttämään tulokseen sidottua palkkausta. Joustavan palkkauksen piirissä on ylemmistä toimihenkilöistä enemmän kuin puolet, toimihenkilöistä lähes puolet ja työntekijöistä lähes 40 prosenttia. Sukupuolten välinen epätasa-arvo näkyy myös joustavassa palkkauksessa: henkilöstöryhmittäinkin tarkasteltuna tulospalkkaus on miehillä edelleen selvästi yleisempää. Joustavan palkkauksen piirissä olevat ansaitsevat muita palkansaajia paremmin kaikissa henkilöstöryhmissä ja ovat myös tyytyväisempiä palkkauksen ja työpanoksen suhteeseen kuin muut palkansaajat.

Työntekijöiden ja toimihenkilöiden tiimityön luonne erilainen

Tiimityö on suomalaisessa työelämässä yleistä ja se on osaltaan lisännyt töiden sisällöllistä monipuolisuutta. Kaikista palkansaajista noin 60 prosenttia kuuluu johonkin tiimiin tai työryhmään. Tiimityö tarkoittaa kuitenkin eri asiaa työntekijöille ja toimihenkilöille. Työntekijät työskentelevät pääasiassa kiinteissä työryhmissä, jotka vastaavat toimipaikan perustoiminnasta eli tuotteiden tai palveluiden tuottamisesta. Sen sijaan toimihenkilöiden ja erityisesti ylempien toimihenkilöiden tiimit ovat yleensä rinnakkais- tai projektiryhmiä ja työajasta suurempi osuus on itsenäistä. Ryhmissä työskentelevät palkansaajat arvioivat muita palkansaajia yleisemmin, että heillä on hyvät mahdollisuudet osaamisensa ja ammattitaitonsa käyttämiseen työssään. Kehityksellä kohti moniosaamista on ollut kokonaisuutena katsoen myönteinen vaikutus palkansaajien työn sisältöön.

Työelämän joustot koetaan myönteisinä

Tutkimuksen mukaan työn joustavuuden lisääntymisellä on ollut pääasiassa myönteisiä vaikutuksia sekä työorganisaatioiden toiminnan että henkilöstön kannalta. Työn joustavuuden lisääntyminen tuo henkilöstölle usein paremman ansiotason ja myös sisällöllisesti mielekkäämmät ja haasteellisemmat työtehtävät. Toisaalta lisääntynyt tehokkuusajattelu, kiire työpaikoilla ja työorganisaatioissa tapahtuvat jatkuvat muutokset aiheuttavat stressiä ja lisäävät työn henkistä rasittavuutta. Työaikojen joustavuus voi johtaa niin voimakkaaseen työhön sitoutumiseen, että työstä irtaantuminen käy vaikeaksi ja työssä jaksaminen vaarantuu. Tutkimuksessa selvästi suurimmaksi työn epävarmuustekijäksi nousi työmäärän kasvu yli sietokyvyn. Joustavien työaikojen ja muiden joustavien työjärjestelyjen yleistyessä työn organisoinnissa ja johtamisessa on siis noussut esiin uusia haasteita. Järjestelyt vaativat tuekseen uudenlaista työaikajohtamista sekä yleisemminkin panostusta henkilöstöjohtamiseen.

Tutkimukseen osallistui 106 toimipaikkaa monipuolisesti työelämän eri sektoreilta. Aineisto koostuu henkilöstökyselystä, jonka vastaajamäärä on 1177, toimipaikkakohtaisista taustatiedoista sekä henkilöstöasioista vastaavan johdon ja luottamushenkilöiden teemahaastatteluista.

Lisätietoja:

Tutkijat Heikki Uhmavaara, Turun yliopisto, puh. 050-5630073, Tero Mamia, Tampereen ylipisto, puh. 03 –35518922 ja tutkimuksen johtaja professori Harri Melin, Turun yliopisto, puh. 02-3336241.

Tutkimus on luettavissa työministeriön Internet-sivuilla osoitteessa www.mol.fi/julkaisut
Julkaisutilaukset: Heikki Uhmavaara, Jukka Niemelä, Harri Melin, Tero Mamia, Anita Malo, Jaakko Koivumäki ja Raimo Blom: Joustaako työ? Joustavien työjärjestelyjen mahdollisuudet ja todellisuus, Työpoliittinen tutkimus 277, tilaukset sähköpostilla tyoministerio.julkaisutiimi@mol.fi

Työministeriön viestintä, korkeakouluharjoittelija Satu Peltomäki, puh. 010 60 48043

Tulostettava versioTulostettava versio

 
Palaute | Sivukartta | Tietoa mol.fi-palvelusta
© Työ- ja elinkeinoministeriö | Sivu päivitetty 03.01.2006
Sivun ylälaitaan