Kansainvälisen työjärjestön (ILO) 93. työkonferenssi avattiin 31. toukokuuta Genevessä. Suomen virallisen puheenvuoron käytti tiistaina 7.6. työministeri Tarja Filatov, joka johtaa Suomen valtuuskuntaa. Puheessaan ministeri Filatov nosti esille globalisaation, johon voi ja pitää vaikuttaa sekä sen, että politiikan aika ei ole ohi globaalin talouden voimistuttua. Kansallisvaltioiden rooli ei ole kaventunut olemattomiin.

Globalisaatio on muutosprosessi: riippuvuudet niin järjestelmän eri toimijoiden kuin toimintalohkojenkin välillä tiivistyvät, ja vaikutukset nopeutuvat maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta. Keskinäinen riippuvuuden kasvu on keskeinen globalisaation piirre. Riippuvuus on perusta maailmanlaajuiselle yhteistyölle. Maailman valtioiden turvallisuuteen ja niiden kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavat ratkaisevasti sellaiset seikat kuten puhdas ilma ja ympäristö, vakaus ja rauha, terveys, oikeudenmukaisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, toimiva kauppaympäristö, sekä ennen kaikkea ihmisarvoinen työ. Työ on paras keino köyhyyden poistamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Suomi pyrkii aktiivisesti edistämään oikeudenmukaista ja tasapuolista globalisaatiokehitystä. Pidämme tärkeänä YK:n pyrkimyksiä maailmanlaajuisen köyhyyden poistamiseksi ja hyvinvoinnin tasapuolisemmaksi jakautumiseksi. Suomen hallituksen tavoitteena on keskenään johdonmukaisten linjausten aikaansaaminen eri politiikkalohkoilla siten, että toiminnalla pyritään samoihin kokonaistavoitteisiin. Globalisaation hallinnan tulee perustua yhteisesti sovittuihin, kestävää kehitystä tukeviin sääntöihin, jotka kattavat ennen muuta ihmisoikeudet, työelämän perusoikeudet ja kansainvälisen ympäristönsuojelun.

Filatovin mielestä globaalissa taloudessa on syytä edellyttää yrityksiltä hyvää yrityskansalaisuutta, joka velvoittaa ottamaan huomioon työntekijöiden aseman ja turvallisuuden ja toimintaympäristön ulottuvuudet laajemminkin. Toisaalta on myös kysytty, onko yritysten kansalaisuudella tai kotipaikalla maailmanlaajuisen liiketoiminnan oloissa mitään merkitystä. Tämän johdosta Filatov korostaa, että ilman toimivia paikallisia talouksia ei mitään kunnollisia maailmanmarkkinoita ole.

Kestävällä pohjalla toimivat kansalliset taloudet vaativat demokratiaa ja hyvää hallintoa sekä riittävää tulopohjaa. Yritysten yhteiskuntavastuuta parhaiten toteuttavat yritykset ymmärtävät tämän. Niille on tämän vuoksi tärkeää tukea paikallisia kulttuureja ja huolehtia säällisen työelämän ehtojen toteutumisesta. Luottamus työstä saatavaan elatukseen ja työn jatkumiseen on hyvän työelämän perusta kaikkialla maailmassa.

Työntekijöiden järjestäytymiseen perustuva osallistuminen ja vuoropuhelu on keskeinen osa sitä viitekehystä, joka rakentaa luottamusta. Tämän vuoksi on erityinen huolen aihe, että järjestäytyminen on ollut laskusuunnassa myös kehittyneissä teollisuusvaltioissa. Niissä tämä uhkaa luottamukseen perustuvaa vakaata kehitystä, jossa sosiaalisella ulottuvuudella on ollut sille kuuluva sijansa.

Taloudellista kasvua ja työllisyyttä tukeva kansainvälinen työnjako edellyttää erityisesti kehitysmaiden tukemista niillä olevan osaamisen ja tuotannollisen kapasiteetin hyväksi käytössä. Kansainvälisen kaupan säännöt ja finanssiarkkitehtuuri ovat vielä tältä osin varsin epätäydellisiä ja epädemokraattisia. Kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan myös kehitysmaiden tarpeet entistä monipuolisemmin huomioon ottavaa kehitysapua.

Työkonferenssi jatkuu 16. kesäkuuta saakka. Konferenssin pääaiheita ovat muun muassa nuorisotyöllisyyden edistäminen, työturvallisuutta ja -terveyttä koskeva raportti sekä siihen liittyvän jäsenmaille osoitetun kyselyn tulokset, sekä työskentely kalastussektorilla.

ILO on julkaissut asiakirjan "Youth: Pathways to decent work", jota on tarkoitus käyttää nuorisotyöllisyydestä ja sen edistämisestä käytävässä keskustelussa. Nuorten työttömyys on edelleen maailmanlaajuisesti varsin korkeaa. YK:n vuosituhattavoitteiden (Millennium Development Goals) yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu ihmisarvoisen ja tuottavan työn tarjoaminen nuorille. ILOa on pyydetty toimimaan vetäjänä tässä työssä luomalla niin sanottu nuorisotyöllisyysverkosto (Youth Employment Network).

Kansainvälinen työjärjestö ILO kehittää maailmanlaajuisesti työelämän normeja. Järjestöön kuuluu 178 jäsenmaata ja sen toiminta perustuu kolmikantaiseen hallitusten, työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen vuorovaikutukseen.

--------

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Stina Modeen, puh. 050 3960 158
Kansainvälisen työjärjestön internetsivu www.ilo.org

Työministeriön viestintä, tiedottaja Emilia Häyrynen, puh. 010 60 48054 tai 050 396 0074