Koko yhteiskunnan ja työelämän on tunnettava vastuunsa rikkoa kaikin keinoin vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja ja asenteita. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa siten, että työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviytymiseksi ja työuralla etenemiseksi, sanoi työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskuksen lukuvuoden päätösjuhlassa perjantaina 3. kesäkuuta.

- Yleisesti ottaen Suomen sosiaaliturva tukee huonosti vammaisten ihmisten työhönsijoittumista. Monilla työpaikoilla 100 prosentin työpanokseen vaaditaan täyttä työkykyä. Vammaisuus voi aiheuttaa kuitenkin pysyvää työkyvyn ja tuottavuuden alenemaa, mikä vaikeuttaa työedellytysten kannalta sopivan työn saantia. Olisikin tarvetta kehittää palkan ja sosiaaliturvan joustoja työmahdollisuuksien parantamiseksi, Wallin totesi.

Hallitusohjelma edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön vammaisen tai vajaakuntoisen työllistävälle työnantajalle maksettava, työntekijän yksilöllisen työkunnon aleneman mukaan räätälöity hyvin pitkäaikainen tai jopa pysyvä työllistämistuki. Työministeriössä laaditun selvityksen mukaan ensi vuonna voimaan tulevassa työllistämistukiuudistuksessa otetaan huomioon seuraavat toimenpide-ehdotukset:

- Muutetaan palkkatuen myöntämisedellytyksiä siten, ettei yritykseltä edellytetä toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta sen palkatessa pitkäaikaistyöttömän tai vajaakuntoisen.
- Palkkatuen myöntäminen edellyttää vajaakuntoisen osalta, että hänen työkykynsä on alentunut suhteessa tarjolla olevaan työtehtävään ja että työkyvyn alentuminen on asiantuntijoiden toimesta arvioitu.
- Palkkatuettua työtä käytetään vajaakuntoisten kohdalla nykyistä useammin työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen.
- Vajaakuntoisten kohdalla tukea voidaan myöntää kerrallaan enintään kahdeksi vuodeksi. Tukea voidaan myöntää uudelleen jäähysäännön estämättä, jos tuen myöntämisedellytykset ovat edelleen voimassa.

Jatkotoimenpiteitä ajatellen tärkeä toimenpide on tutkimus, jonka työministeriö on päättänyt  rahoittaa. Tutkimuksessa selvitetään työnantajien käsityksiä ja edellytyksiä muun muassa vammaisten ja vajaakuntoisten työnhakijoiden työllistämiseksi, kansliapäällikkö kertoi.

Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisessä tärkeä rooli on sosiaalisilla yrityksillä. Sosiaalinen yritys on minkä tahansa voittoa tavoittelevan liikeyrityksen kaltainen, mutta sen lisätavoitteena on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Sosiaalisen yrityksen on myös maksettava kaikille työntekijöilleen alan työehtosopimuksessa täysin työkykyiselle sovittu palkka.

Työministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin on tällä hetkellä merkitty 17 sosiaalista yritystä. Sosiaaliset yritykset ovat samassa asemassa muiden yritysten kanssa yksityisen ja julkisen rahoituksen suhteen. Näille yrityksille voidaan kuitenkin maksaa työllistämismäärärahoista työllistämistukea, yhdistelmätukea ja työllisyyspoliittista projektitukea muille yrityksille maksettavasta tuesta poikkeavin ehdoin, Wallin muistuttaa.

Vuoden 2004 alusta tuli voimaan kuntoutusuudistus, jossa kuntoutus on ensisijalla työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Lainmuutokset vahvistavat kuntoutujan oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Se merkitsee sitä, että henkilölle syntyy lakisääteinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, kun vammasta tai sairaudesta aiheutuu työkyvyttömyyden uhkaa.

- Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen on seurattava, toimiiko työeläkejärjestelmä sille asetettujen odotusten mukaisesti työssä olevien työntekijöiden ammatillisessa kuntoutuksessa. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että työeläkelaitosten ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen uudistuksen toimeenpano aiheuttaa edelleen kitkaa näiden tahojen kesken, esimerkiksi työkyvyttömyyden uhkan yhteneväisessä tulkinnassa on ongelmia. Vastuusuhteiden ja eri osapuolten velvoitteiden erilaisuus aiheuttaa työnjaon ongelmia. Työeläkekuntoutuksen sisältö säilyi lakiuudistuksessa ennallaan ja edelleen harkinnanvaraisena, eikä siitä voi valittaa.  

Valtiontilintarkastajat pyysivät  viime toukokuussa laajaa selvitystä työelämässä toimivien työkyvyn ylläpidosta ja kuntoutuksesta, asiakasmääristä, toimenpiteistä ja kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön ja valtiovarainministeriön valmistelemien lausuntojen yhteydessä on tehty varsin laaja selvitystyö, jossa on todettu edellä mainitut eri hallinnonalojen ammatillisen kuntoutuksen työnjakoon liittyvät ongelmat ja kehittämistarpeet, Wallin kertoi.