- Pimeän työvoiman käyttö on uhka työntekijöille ja terveelle kilpailulle. Sen uhreja ovat kansalaiset ja rehelliset yritykset. Pimeän työvoiman käyttö vaikuttaa muun muassa maksettaviin palkkoihin ja vaikeuttaa velvoitteistaan huolehtivien yritysten pärjäämistä kilpailussa, työministeri Tarja Filatov totesi rakennusalan pimeän työvoiman ehkäisyä käsitelleessä kansainvälisessä konferenssissa Helsingissä tänään 14. joulukuuta.

- Pimeää työvoimaa välittävien ja käyttävien yritysten henkilöstön ja ulkopuolisen työvoiman puutteellinen ammattitaito, yritysten laiminlyönnit työturvallisuudesta sekä standardien ja normien noudattamisesta tinkiminen aiheuttavat yritystoiminnalle ja työntekijöille myös merkittäviä turvallisuusriskejä.

- Koti- ja ulkomaisen pimeän työn määrän on viime vuonna arvioitu olevan Suomessa talonrakennuksessa noin 20 000 henkilötyövuotta. Koko pimeän työnteon määrä arvioidaan noin kaksinkertaiseksi. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain yli viiden miljardin euron suuruiset vahingot. Summasta noin puolet aiheutuu verotulojen menetyksistä ja puolet elinkeinoelämälle ja yksityisille kuluttajille aiheutetuista vahingoista.

Filatov muistutti, että pimeän työnteon yhteydessä voi esiintyä myös kiskonnan tapaista työsyrjintää ja jopa ihmiskaupparikoksia.

Harmaan talouden torjunta on oikeudenmukaisuuskysymys

- Harmaan talouden torjuntakeinojen valinnassa joudutaan etsimään tasapainoa valtiovallan ja elinkeinoelämän oman vastuun ja velvoitteiden välillä. Päävastuu on valtiovallalla, mutta ei elinkeinoelämä voi välillisesti hyötyä harmaasta taloudesta ilman minkäänlaista omaa vastuuta. Suomessa on lähdetty siitä, että harmaan talouden torjumiseksi ei ole perusteltua asettaa kohtuuttomia velvoitteita rehellisesti toimiville yrityksille, Filatov totesi.

Työministeri Tarja Filatov on tyytyväinen, että  Suomessa erityisesti rakennusalalla on ryhdytty vapaaehtoisiin järjestelyihin harmaan talouden vähentämiseksi yhteistyössä työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken.

- Yhteiskunnan ponnistelu harmaan talouden torjumiseksi on välttämätöntä. Vain näin voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan edellyttämä veropohjan ylläpitäminen ja elinkeino- ja työelämän luotettavuuden säilyttäminen. Kyse on myös yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Mikäli harmaata taloutta ei tehokkaasti ehkäistä, myös pimeän työvoiman käytöstä kehittyy vakiintunut käytäntö.

- Suomessa myös työelämän lainsäädäntöä on kehitetty siten, että sen avulla voidaan ehkäistä harmaata taloutta. Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muutokset. Niiden keskeisenä tavoitteena on varmistaa lähetettyjen työntekijöiden, kuten vuokratyöntekijöiden, vähimmäistyöehtojen toteutuminen ja työntekijöiden tasavertainen kohtelu tehostamalla ja parantamalla valvontamahdollisuuksia.

- Työehtojen valvontamahdollisuuksien tehostamiseksi säädettiin Suomeen työvoimaa lähettävälle työnantajayritykselle eräitä velvollisuuksia, kuten velvollisuus asettaa edustaja, jollei työnantajalla ole liikepaikkaa Suomessa.

- Työturvallisuuslakiin on lisätty säännös, jonka mukaan yhteistä rakennustyömaata johtavalla tai valvovalla rakennuttajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä työntekijällä ja itsenäisellä yrittäjällä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä kuvallinen tunniste, josta käy ilmi myös työntekijän työnantaja. Myös tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä on säädetty oma lakinsa, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta.