Iäkkäiden työllisyysasteet ovat Suomessa 1990-luvun laman jälkeen nousseet Euroopan nopeinta vauhtia. Silti väestön ikääntyminen alentaa työllisyyden kasvua tulevaisuudessa. Korkean työllisyyden alueille virtaa väkeä ja monet käyvät työssä kotikuntansa ulkopuolella. Työmatkat pitenevät ja osa asuu tilapäisesti työpaikkakunnalla. Muuttoliike, siirtolaisuus, opiskelijoiden työllistyminen, pendelöinti sekä työmarkkinatoimenpiteet tasoittavat alueiden välisiä työvoiman kysyntä- ja tarjontaeroja, toteaa Pekka Myrskylä tutkimuksessa Muuttoliike ja työmarkkinat.

Suurimmat ikäluokkamme ovat eläköitymässä ja työmarkkinoilla nyt aloittavat ikäluokat ovat noin 20 000 henkeä niitä pienempiä. Työvoiman ikärakenteessa ja työllisyysasteessa on valtavia alueittaisia eroja. Parhaissa kunnissa yli puolet väestöstä on töissä ja heikommissa enää runsas neljännes. Muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden lisäksi alueittaiseen työvoiman tarjontaan vaikuttaa pendelöivien määrä, opiskelijoiden työssäolo, valmistuneiden työllistyminen, työmarkkinatoimenpiteet ja työvoiman ikääntyminen.

Muuttoliike siirtää tappiokunnista nuoria aikuisia voittokuntiin joko opiskelemaan tai työhön. Tappion vaikutus kertautuu, kun se pienentää myös alueiden tulevia lapsi-ikäluokkia. Osa tappiokunnista saa pientä eläkeläisvoittoa, mutta menettää nuoria työllisiään. Pientä siirtolaisuusvoittoa saavat kaikki maakunnat. Osa tästä voitosta siirtyy jatkossa suuriin kaupunkeihin.

Alueiden koulutuserot kasvavat, kun nuorta koulutettua työvoimaa hakeutuu kasvukeskuksiin. Muuttaminen parantaa  työttömien ja tutkinnon suorittaneiden työnsaantia. Maakunnissa valmistuneista huomattavan suuri osa työllistyy Helsingin, Tampereen ja Oulun seuduilla.  Myös maahanmuuttajilla on merkitystä kasvukeskusten työmarkkinoilla.

Kunnista osa on leimallisesti työpaikka-alueita, joihin pendelöidään asumisalueilta. Työpaikka-alueilla kasvaa työvoiman tarjonta ja asumiskunnissa työllisyysasteet ja verotulot. Monissa kunnissa jopa enemmistö työllisistä käy aluekeskuksissa työssä. Kauniaisissa 75 prosenttia työskentelee oman kunnan ulkopuolella. Joka kolmas työllinen käy asuinkuntansa ulkopuolella työssä. Heidän osuutensa kasvaa ja työmatkat pitenevät, osa pendelöivistä asuu tilapäisesti työpaikka-alueellaan.

Vuoden 2003 aikana kuntien välillä muutti 103 000 työllistä eli 4,5 prosenttia työllisistä. Helsinki menetti 3 400 työllistä ja muut yliopistokaupungit 500–800 työllistä. Nurmijärvi voitti eniten eli 500 työllistä. Muutamia satoja työllisiä voittavat monet suurten kaupunkien lähikunnat.

Maahanmuutosta saatava työllisyysapu on vielä negatiivista. Vuoden 2004 maahanmuuttajista työllistyi 5 900. Samana vuonna 6 800 työllistä lähti maasta eli tappiota kertyi miltei 1 000 henkilöä. Esimerkiksi EU-tehtäviin ja ulkomailla toimiviin yrityksiin muuttavien työllisten määrä on kasvussa.

Muuttoliike, siirtolaisuus, opiskelijoiden työllistyminen, pendelöinti sekä työmarkkinatoimenpiteet tasoittavat alueiden välisiä työvoiman kysyntä- ja tarjontaeroja. Työhön osallistuminen nousee eniten siellä, missä työvoiman kysyntäkin kasvaa. Työttömien koulutukseen ja sijoitustyöhön osallistuneista noin kolmannes työllistyy avoimille markkinoille. Työttömien määrä alenee kuitenkin hitaasti, koska työllisiä jää työttömäksi miltei yhtä paljon kuin työllistyy.

Väestön ikärakenne painottuu tällä hetkellä työiän vanhimpiin ikäluokkiin. Sen vuoksi työllisten määrän säilyttäminen edes nykytasollaan vaatii jatkuvaa työllisyysasteen kohoamista ja siirtolaisuusvoittoa. Iäkkäiden työllisyysasteet ovat 1990-luvun laman jälkeen nousseet Euroopan nopeinta vauhtia, naisten työllisyys vielä miehiä nopeammin. Yli 40-vuotiaissa on naisten työllisyys korkeampaa kuin miesten.

Tappiomaakunnissa työllisten määrät alenevat, vaikka niiden työllisyysasteet jatkaisivat nousuaan. Koko maan tasolla vain voimakas työllisyysasteiden nousu pelastaa työllisten määrän vähenemiseltä tällä ja ensi vuosikymmenellä. Jotta työllisten määrä pysyisi nykytasollaan, tulisi koko maan työllisyysasteen nousta 4:llä, Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa yli 10:llä ja Kainuussa jopa 20 prosenttiyksiköllä. Jos työpaikkamäärää halutaan kasvattaa nykytasoltaan, on 30–50 -vuotiaasta ydintyövoimasta saatava töihin yli 90 prosenttia, nykyisen 80 prosentin asemesta.

Tutkimus Muuttoliike ja työmarkkinat on työministeriön, sisäasiainministeriön ja tilastokeskuksen yhteishanke. Tutkimuksen on tehnyt Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.

----------
Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä, puh. 09 1734 3555, etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi
Työmarkkinaneuvos Matti Sihto, työministeriö, puh. 010 60 48064, etunimi.sukunimi@mol.fi