Siirry suoraan sivun sisältöön
Pienennä tekstiä
Suurenna tekstiä
 
 
Etusivu  |  Työnhakijan palvelut  |  Työnantajan palvelut  |  Työsuhdeasiat  |  Koulutus ja ammatinvalinta  |  Yrittäjyyspalvelu  |  Työ- ja elinkeinotoimistot  | 
 

Olet sivulla:   Etusivu  «  Ministeriö  «  Tiedotteet  «  Vuoden 2006 tiedotearkisto  «  Työministeri Tarja Filatov: Laajemmat välityömarkkinat parantaisivat vammaisten työllistymistä

Työministeri Tarja Filatov: Laajemmat välityömarkkinat parantaisivat vammaisten työllistymistä

- Välityömarkkinoilla on merkittävä rooli vammaisten työllistymisessä. Työttömyys ei ole lievästi tai keskivaikeasti vammaisten ja sairaiden keskuudessa kovin paljon laajempaa kuin väestössä keskimäärin. Mutta vaikeasti vammaisen on hyvin vaikea saada työtä avoimilta työmarkkinoilta työministeri Tarja Filatov totesi Kuurojen Palvelusäätiön AKU-projektin seminaarissa tänään 30. marraskuuta Hämeenlinnassa.

- Työvoiman tarjonnan niukkeneminen tulevaisuudessa ei auta automaattisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä töihin. Tarvitsemme laajempia ja pysyvämpiä tuetun työn välityömarkkinoita. Joillekin ihmisille kyse on välivaiheesta avoimille työmarkkinoille, joidenkin kohdalla pysyvistä välittävämmistä ja sosiaalisemmista työpaikoista, Filatov kertoi.

Välityömarkkinoilla tarkoitettaan työtä, joka ei ole markkinatalouden pelisäännöillä kannattavaa, mutta joiden välityksellä moni työtön työnhakija voisi päästä työelämään takaisin. Suomessa välityömarkkinoita toteutetaan muun muassa erilaisten säätiöiden, työpajojen toiminnalla sekä sosiaalisten yrityksissä, joiden työntekijöistä on aina osan oltava vajaakuntoisia.

- Suomessa on opittava ajattelemaan, että kaikille on annettava mahdollisuus tehdä työtä oman kykynsä mukaan. Tilannetta on jo parannettu. Sosiaalisten yritysten lainsäädäntö on säädetty ja palkkatukea on kehitetty: vajaakuntoisilla on nyt käytännössä pysyvä palkkatuki, Filatov arvio.

- Koska osalla vammaisista työnhakijoista mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille ovat lyhyenkin työttömyyden jälkeen heikommat kuin muiden työnhakijoiden, palkkatuettua työtä on tarjottava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Filatov totesi.

Lisäresursseja tarvitaan

- Yhteiskunnan palvelut ja tukitoimet eivät tule ilmaiseksi. Ne tarvitsevat riittävät resurssit ja solidaarista ajattelua. Ne joilla on paremmat mahdollisuudet pärjätä markkinatalouden kovilla ehdoilla ovat velvollisia osallistumaan siihen, että kaikki pidetään mukana yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä, Filatov ynnäsi.

- Tarvitsemme enemmän tukea vammaisten ihmisten työllistymisen takaamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa tukitoimet vajaakuntoisten työmarkkinoille pääsyn turvaamiseksi ovat paljon mittavammat kuin Suomessa. Tällä on saatu aikaan parempia työllisyystuloksia etenkin ikääntyneempien ihmisten kohdalla, Filatov kertoi.

Lapin yliopisto, STAKES ja Kela julkaisivat tällä viikolla laajan tutkimuksen vammaisten työllisyydestä. Tutkimuksen mukaan työttömyys ei ole lievästi tai keskivaikeasti vammaisten ja sairaiden keskuudessa juuri laajempaa kuin väestössä keskimäärin. 25-64 -vuotiaiden vammaisten työttömyysaste oli 13,7 prosenttia vuonna 2002, kun samanikäisessä väestössä työttömyysaste oli 11,6 prosenttia. Tutkimuksen mukaan työvoimaan kuuluvilla vammaisilla menee työmarkkinoilla kohtuullisesti tai kohtuullisen hyvin. Sen sijaan täyteen 100 prosentin invalidivähennykseen oikeutetut henkilöt eivät tutkimuksen mukaan yleensä kuulu työvoimaan eivätkä rekisteröidy työnhakijoiksi.

Tulostettava versioTulostettava versio

 
Palaute | Sivukartta | Tietoa mol.fi-palvelusta
© Työ- ja elinkeinoministeriö | Sivu päivitetty 04.01.2007
Sivun ylälaitaan