Kuntien tulisi nykyistä selkeämmin ottaa vastuulleen etnisen syrjinnän vastainen neuvonta. Luontevimmin tämän voisi tehdä lakisääteisissä yhdenvertaisuussuunnitelmissa.

Vähemmistövaltuutetun toimistossa toteutetun kyselyn yhteydessä useat kunnat ilmoittivat, että tarvetta etnisen syrjinnän vastaiselle neuvonnalle on tai sitä ennakoidaan. Neuvonnan järjestämistä pohditaan perjantaina  24.11. seminaarissa Helsingissä.

Pienissä kunnissa neuvonta voitaisiin toteuttaa syrjinnän vastaiseen työhön erikoistuneen yhteysryhmän tuella ja yhteistyössä lähialueen kuntien kanssa. Kunnat, joissa vähemmistöihin kuuluvia asukkaita on enemmän, voisivat tarjota neuvontaa maahanmuuttajien neuvontapisteen, monikulttuurisen kohtaamispaikan tai tiedotuspisteen yhteydessä. Vastuu neuvonnasta pitää molemmissa tapauksissa keskittää tietylle henkilölle tai yksikölle. Esimerkiksi sosiaaliasiamies voisi olla vastuuhenkilö myös syrjinnän vastaisessa neuvonnassa.

Internet ja sähköposti sopivat hyvin myös syrjintää tai rasismia kohdanneiden henkilöiden  neuvontaan ja neuvojien keskinäiseen konsultointiin ja tietojen keräämiseen. Internetissä voidaan myös välittää ja koota tietoa syrjintä- ja rasismikokemuksista. Tietoa tarvitaan syrjinnän vastaisen neuvonnan kehittämisessä ja hyvien etnisten suhteiden edistämisessä.

Maahanmuuttajataustaisten ihmisten lisäksi neuvontaa tarvitsevat kotimaiset vähemmistöt, kuten romanit ja saamelaiset. Hyvien etnisten suhteiden vaalimiseksi kuntien henkilöstöä on tarpeellista perehdyttää sekä keinoihin tunnistaa eri tyyppistä syrjintää ja puuttua siihen että etnisten vähemmistöjen kulttuurisiin erityispiirteisiin.

--------------------
Lisätietoja vähemmistövaltuutetun toimistosta antaa projektipäällikkö Riikka Tella, p. 010 60 47034/050 396 0136 tai riikka.tella@mol.fi