Globalisaatio on aiheuttanut murroksen, joka on kokonaisvaikutuksiltaan myönteinen. Se on hyödyntänyt myös köyhempien maiden kehitystä. Muutosta ei pidä estää, vaan sitä pitää hallita mahdollisimman hyvin ja sen kielteisiä seurauksia pitää ehkäistä. Yritysten yhteiskunnallista vastuu on eräs keino hallita muutosta vastuullisesti, työministeri Tarja Filatov totesi yritysten yhteiskunnallista vastuuta käsittelevässä työministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä EU-komission järjestämässä EU-puheenjohtajakauden Corporate Social Responsibility Policies Promoting Innovation and Competitiveness -konferenssissa tänään 22. marraskuuta Brysselissä.

Yritysten välinen raadollinen kilpailu voi vaikeuttaa yritysjohtajien eettisten ja moraalisten näkemysten toteutumista. Pelkkä vapaaehtoinen sitoutuminen yritysten yhteiskuntavastuuseen ei aina riitä. Siksi pidän tärkeänä, että julkinen valta ja kansainväliset järjestöt rakentavat yritysten yhteiskuntavastuuta tukevaa lainsäädäntöä ja muita kansainvälisten yritysten vastuullisesta toiminnasta annettuja ohjeistoja.

Myös Kansainvälinen työjärjestön ILO:n jäsenmaiden tulisi ratifioida järjestön keskeiset yleissopimukset. Vastuullisen yritystoiminnan lähtökohtana tulee olla se, että yritysten pitäisi valita vaativin taso arvioituaan kansainvälisiä sopimuksia ja paikallista lainsäädäntöä.

Pidän välttämättömänä, että kansainvälisellä politiikalla vaikutetaan tehokkaasti sellaisten maiden toimintatapoihin, jotka eivät edellytä maassa toimivien yritysten noudattavan nykyisiä hyvän yritystoiminnan ja työntekijöiden ihmisarvoisen kohtelun periaatteita.

Kansainväliset järjestöt, työmarkkinajärjestöt ja kansalaisjärjestöt seuraavat tarkasti, miten yritykset eri maissa noudattavat vastuullisesta yritystoiminnasta annettuja ohjeita. Esimerkiksi työmarkkinajärjestöt ja World Watch tekevät arvokasta työtä tällä saralla. On myös hyvä, että tiedotusvälineet arvioivat yhä useammin yritysten toimintatapoja ja niiden vastuullisuutta. Nykyinen avoin ja nopea tiedonvälitys edistää kaikkien meidän mahdollisuuksia hankkia tietoa yritysten toimintatavoista kaukaisissakin maissa.

Yhteiskunnallisen vastuun toteuttaminen voi olla myös tuottavaa

Tieto yritysten väärinkäytöksistä leviävät nopeammin kuin tieto niiden vastuullisista toimintatavoista. Ekologisen ja sosiaalisen vastuun tai vastuuttomuuden merkit voivat vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja sitä kautta yritysten sosiaalisen vastuun kantoon. Myös monet sijoittajat seuraavat tarkoin yritysten toiminnan eettisyyttä.

Monet edelläkävijäyritykset sisällyttävät yhteiskuntavastuun osaksi liiketoimintastrategioitaan ja käyttävät sitä yhtenä erottautumis- ja kilpailukeinona. Vastuullisen toiminnan avulla saadaan parannettua myös yrityksen tuottavuutta.

Yrityksillä on lukuisia sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä. Ei riitä, että yritykset tuottavat pelkästään voittoa omistajilleen, vaan niiden on syytä maineensa ja kilpailukykynsä takia arvioida ja ottaa huomioon myös sidosryhmiensä näkemyksiä. Sidosryhmät odottavat yrityksiltä tuottavuutta ja kannattavuutta sekä lakien minimivaatimusten noudattamista, mutta yhä enemmän myös vapaaehtoista, lainsäädännön minimin ylittävää sosiaalista vastuuta.

Henkilöstö haluaa vastuullisuutta irtisanomistilanteissa; naapurusto toivoo tehtaan hajuhaittojen vähentämistä; kansalaisjärjestöt odottavat lisää avoimuutta ja yhteistyötä; yleishyödylliset järjestöt toivovat taloudellista tukea ja yritysten osallistumista hankkeisiinsa.

Vastuullinen yritys kantaa vastuunsa henkilöstöstään

Vastuullinen yritys kantaa vastuunsa henkilöstöstään. Yrityksen yhteisvastuun ilmenee myös hyvänä henkilöstöpolitiikkana. Vastuullinen yritys noudattaa toiminnassaan yhdenvertaisuusperiaatetta ja huolehtii sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Se näkyy lisäksi siten, että yritys työllistää vammaisia ja vajaakuntoisia henkilöitä. Myös monikulttuurisuutta pitää tukea kaikissa toimissa ja käytännöissä.

Yritys voi tukea työehtosopimusten puitteissa luottamusmiesten ja henkilöstön kanssa yhdessä rakennettuja työaikajärjestelyjä, joissa otetaan huomioon työntekijöiden tarpeet. Siten yritys voi helpottaa työntekijöidensä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Hyvää ja tasa-arvoista henkilöstöpolitiikkaa, hyvää johtajuutta, henkilöstön kanssa työelämän kehittämistä ja hyviä kouluttautumismahdollisuuksia ei pidä yrityksissä nähdä uhrauksina tai hyväntekeväisyytenä. Niihin panostaminen kannattaa, koska silloin yrityksen kapasiteetti, henkilöstön hyvinvointi, tuottavuus ja myös imago voivat vahvistua. Vastuunsa kantavat yritykset pystyvät tulevaisuudessa rekrytoimaan uutta henkilöstöä ilman ongelmia. Tämä on merkittävä kilpailuetu ikääntyvissä teollisuusmaissa.