Kokemukset starttirahakokeilusta ovat myönteisiä. Starttirahalla yrittäjäksi ryhtyneiden mielestä starttiraha on nopeuttanut, ja joskus jopa mahdollistanut, yrityksen perustamista. Samoin valtaosa asiantuntijoista koki starttirahakokeilun  mallin hyvänä ratkaisuna, jonka koettiin vähentäneen teennäistä työttömäksi siirtymistä ja laajentaneen starttirahan työllistämisvaikutuksia, todetaan erikoistutkija Pekka Stenholmin työministeriölle tekemässä tutkimuksessa Starttirahalla yrittäjyyteen – kokemuksia starttirahakokeilusta.

Starttirahajärjestelmää on vuoden 2005 alusta muutettu kokeiluna siten, että starttirahaa voidaan myöntää työttömien työnhakijoiden lisäksi mm. palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaisiksi yrittäjiksi ryhtyville. Vuonna 2005 ja vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla starttirahalla on aloittanut yritystoiminnan kaikkiaan noin 11 220 henkilöä, joista ei-työttöminä starttirahan hakemishetkellä oli noin 4 850 (43%).

Tärkeänä tuloksena voi pitää myös sitä, että starttirahalla aloittavat yrittäjät kokevat starttirahan olevan henkinen tuki ja osoitus julkisen sektorin ”uskosta” yrittäjyyteen, erikoistutkija Pekka Stenholm painottaa.

Starttirahalla yhä suuri merkitys työttöminä yrittäjäksi ryhtyneille

Tutkimuksen tuloksista havaitaan, että starttirahalla on ollut työttöminä yrittäjäksi ryhtyneille henkilöille hieman enemmän merkitystä kuin ei-työttöminä aloittaneille. Työttömänä aloittaneista starttirahayrittäjistä puolet koki, että olisi perustanut yrityksen myös ilman starttirahaa. Ei-työttömien kohdalla osuus oli korkeampi.

– Osalla on tässä mukana vähän ylioptimismiakin, Stenholm täsmentää. Tulokset antavat viitteitä myös siitä, että ei-työttömillä olisi työttömiä paremmat mahdollisuudet saada varsinaista yritysrahoitusta yritystoiminnan alkuvaiheessa tai he ovat olleet aktiivisempia.

Tutkimuksen mukaan valtaosa starttirahayrittäjistä työllistyi yrityksessään kokopäivätoimisesti tutkimusajankohtana. Merkittävä myönteinen tulos starttirahakokeilun kannalta on myös se, että starttirahalla yrittäjäksi ryhtyneiden tai yrittäjäksi aikoneiden siirtymän myötä syntyneet välilliset työllisyysvaikutukset olivat suhteellisen korkeat. Tarkastelluista entisistä työnantajista yli puolet oli työllistänyt uuden työntekijän yrittäjäksi ryhtyneen tilalle. Tosin uusia henkilöitä olisi voitu palkata ilman siirtymääkin, mutta siitä huolimatta näitä työllisyysvaikutuksia voidaan pitää hyvänä tuloksena starttirahakokeilun kannalta.


Tutkimuksen mukaan starttirahalla aloittaneiden yritysten eloonjäämisasteet olivat hieman paremmat kuin vertailuryhmänä olleiden, ilman starttirahaa aloittaneiden yritysten.

Tutkimuksen kohteena olivat henkilöt, joille oli vuoden 2005 aikana tehty myönteinen tai kielteinen starttirahapäätös. Lisäksi starttirahakokeilua arvioitiin starttirahapäätösten kanssa tekemisissä olevien asiantuntijoiden, starttirahapäätösten tekijöiden, päätösten valmistelijoiden, asiantuntijalausuntojen laatijoiden ja muiden asiantuntijoiden, näkemysten perusteella. Tutkimusaineisto kerättiin Internet-kyselyin ja puhelinhaastatteluin vuoden 2006 kesäkuussa.

Tutkimus on tehty työministeriön toimeksiannosta Turun kauppakorkeakoulussa.



Lisätietoja:

Erikoistutkija Pekka Stenholm, Turun kauppakorkeakoulu, puh. 02-4814 513, pekka.stenholm@tse.fi
Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työministeriö, puh. 010 60 49011, paivi.kerminen@mol.fi