Työvoimaneuvojat pitävät työnhakijan ja työvoimatoimiston yhdessä laatimia työnhakusuunnitelmia tarpeellisina. Suunnitelmat vaatisivat kuitenkin parempaa päivitystä ja nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. Työvoimaneuvojat kaipaavat tähän lisää resursseja. Suunnitelmien toteutuksen alueelliset erot ovat suuria. Ruuhka-Suomessa suunnitelmia laaditaan harvemmin kuin muualla. Näin todetaan työministeriön teettämässä tutkimuksessa Työnhakusuunnitelmien toteutumisen seuranta. Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa erikoistutkija Simo Ahon johdolla. Työministeriö käyttää tutkimuksen tuloksia hyödyksi palvelujen kehittämistyössä.

Työnhakijan ja työvoimatoimiston yhdessä laatima työnhakusuunnitelma on vuodesta 1998 alkaen ollut työvoimapalvelujen keskeinen osa. Suunnitelmaan kirjataan ne yhdessä harkitut, sovitut tavoitteet, palvelut ja toimenpiteet, jotka tukevat asiakkaan työnhakua ja edistävät hänen sijoittumistaan työhön tai koulutukseen. Tavoitteena on myös edistää asiakkaan omatoimista työnhakua. Työnhakusuunnitelma on pohjana työnvälityksen ja muun  työvoimapalvelun tarjoamiselle.

Lähes kaikille työttömille työnhakijoille laaditaan työnhakusuunnitelma. Kuitenkin on varsin yleistä, että sitä ei päivitetä tai uudisteta pitkään aikaan  Vain vähän yli puolelle niistä, joiden työttömyys kesti vähintään viisi kuukautta, suunnitelma oli siihen mennessä tehty tai päivitetty työministeriön ohjeiden mukaisesti. Vajaa viidennes niistä, joiden työttömyys kesti yli vuoden, näytti jäävän ilman suunnitelman päivitystä. Myönteisenä voidaan pitää, että päivityksessä suunnitelman sisältö muuttuu yleensä varsin paljon, mikä viittaa siihen että suunnitelma tällöin yleensä aidosti punnitaan uudelleen.

Vuoden kuluessa suunnitelman laatimisesta noin puolet henkilöistä oli saavuttanut suunnitelmaan kirjatun tärkeimmän tavoitteen - esim. työllistynyt, hakeutunut koulutukseen tai saanut tukityöpaikan. 

Työvoimaneuvojat pitivät työnhakusuunnitelmia yleisesti ottaen hyvänä ja tarpeellisena osana työvoiman palveluprosessia. Suunnitelma auttaa työllistymistä edistävän ”polun ” ja sopivien työvoimapalvelujen löytymistä. Suunnitelman avulla työtilaisuuksista, palveluista tai muista vaihtoehdoista osataan tiedottaa tarkoituksenmukaisesti. Ongelmana nähtiin yleisesti suunnitelman laatimiseen ja varsinkin sen toteutumisen seurantaan käytettävien resurssien niukkuus.

Jotkut työnhakijat työllistyvät ilman suunnitelmaakin. Osa tarvitsee paljon enemmän kuin pelkän suunnitelman. Suunnitelmat ovat osin muodollisia, epärealistisia tai vanhentuneita. Tähän viittaa se, että vain vähemmistö työnhakijoista pitää suunnitelmaa merkittävänä, ja selvä enemmistö hyödyttömänä tai ei edes tiedä tai muista sen laatimiseen osallistuneensa. Kuitenkin työnhakusuunnitelmat edistävät usein tarpeellisten palvelujen löytymistä ja tukevat työllistymistä, mikäli suunnitelma toteutuu tarkoitetulla tavalla.

 - - - - - - - - - - - -

Erikoistutkija Simo Aho, Tampereen yliopisto, puh. 050-5475936, etunimi.sukunimi@uta.fi
Neuvotteleva virkamies Marja Rantakaulio, 010 60 49255, etunimi.sukunimi@mol.fi