Hallitus esittää säädettäväksi yhteistoiminnasta yrityksissä uutta ns. yt-lakia ja toista lakia, joka sisältäisi säännökset kansallisesta ja kansainvälisestä konserniyhteistyöstä Euroopan talousalueella. Yt-lakia sovellettaisiin vähintään 20 työntekijän yrityksiin. Yt-menettelyn piiriin tulisi lisää noin 2 800 yritystä ja 66 000 työntekijää. Hallitus päätti lakiesityksen sisällöstä torstaina 2. marraskuuta. Päätökseen liittyy lausuma lain seurannasta ja toimeenpanosta sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksiin nimettävistä virkamiehistä, joiden tehtävänä on antaa ohjeita ja neuvoja lain piiriin tuleville uusille yrittäjille ja koulutusta myös alle 20 työntekijää työllistäville kasvuyrityksille. Tasavallan presidentin on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle perjantaina.

Yt-lakia sovellettaisiin jatkossa eräin poikkeuksin yritykseen, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Nykyisin lakia sovelletaan vähintään 30 työntekijän yrityksiin. Yrityksiin, joissa työskentelee 20-29 työntekijää, lakia sovellettaisiin kuitenkin vasta kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta. Yt-lain soveltamisala laajenisi myös kaikkiin yhteisöihin ja säätiöihin siitä riippumatta, onko niiden toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi tai mikä taho niitä rahoittaa.

Lain tarkoituksessa ja sen eri yhteistoimintamenettelyjä koskevissa säännöksissä korostettaisiin aikaisempaa huomattavasti enemmän yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä.

Hyvitys siitä, että työntekijä on irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu lain säännöksiä noudattamatta, muuttuisi euromääräiseksi ja se olisi enintään 30 000 euroa. Nykyisin hyvitys on enintään 20 kuukauden palkkaa vastaava. Hyvityksen määrässä on otettu huomioon muiden lakien korvauksia koskevat säännökset ja suhteutettu se niihin. Hyvityksen määrää mitoitettaessa otettaisiin huomioon myös yrityksen koko. Työntekijöiden keskinäinen tasavertaisuus toteutuisi paremmin, koska samasta työnantajan menettelytapavirheestä määräytyvässä hyvityksessä ei otettaisi huomioon työntekijän palkkaa. Työntekijä saisi edelleen laittoman irtisanomisen johdosta myös muun korvauksen.

Yhteistoiminnan osapuolina ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Yt-laissa määriteltäisiin henkilöstöryhmät ja niiden edustajat, joita pääsääntöisesti olisivat luottamusmies tai työsopimuslaissa tarkoitettu luottamusvaltuutettu. Eräissä tapauksissa voitaisiin valita erityinen yhteistoimintaedustaja.

Yt-lakia selkiytettäisiin siten, että se jakautuisi eri lukuihin seuraavasti: henkilöstön edustajille annettavat tiedot, yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet, sopiminen ja henkilöstön päätökset, yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt, yhteistoimintamenettely liikkeen luovutuksen yhteydessä sekä yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä.

Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet käsitellään yhdessä vuosittain

Yrityksen olisi laadittava vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet, jotka käsitellään yhteistoiminnassa. Niissä tulee näkyä yrityksen henkilöstön rakenteen ja määrän kehittymisen ohella periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä. Niiden tulee sisältää myös arvio työntekijöiden  ammatillisen osaamisen vaatimuksien muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet. Suunnitelman ja tavoitteiden toteutumista on seurattava yhteistoiminnassa. Pienempien yritysten henkilöstösuunnitelmilta ei edellytettäisi samanlaista laajuutta kuin suuremmilta.Työnantajan on annettava henkilöstöryhmien edustajille neljännesvuosittain tiedot yrityksen määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä.

Esitys parantaa ulkopuolisen työvoiman käytön yhteistä käsittelyä työpaikoilla

Työnantajan olisi annettava vuosittain henkilöstöryhmän edustajille tiedottamisvelvollisuutta koskevien asioiden lisäksi uutena asiana selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Selvitys on annettava alihankintatyöstä, jota tehdään työnantajan työtiloissa tai kohteessa. Jos ulkopuolisen työvoiman käytöstä alihankintana ja vuokratyönä aiheutuu henkilöstövaikutuksia, on ne käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Vuokratyövoiman käyttöä koskevat säännökset yhteistoimintamenettelystä säilyvät muuten pääosin entisinä.

Neuvotteluaikoihin pidennys alle 10 työntekijän irtisanomisissa

Neuvotteluaikoja koskevia säännöksiä yksinkertaistettaisiin. Aloitteen antamiselle neuvottelujen käynnistämiseksi ei esitetä enää kolmen päivän vähimmäisaikaa. Työnantajan on annettava  neuvottelualoite ja asiaa  koskevat tiedot riittävän ajoissa, jotta työntekijät tai henkilöstöryhmien edustajat voivat valmistautua neuvotteluun ja käsitellä niitä myös keskenään sekä edustamiensa työntekijöiden kanssa. Työvoiman vähentämistilanteissa aloite olisi annettava edelleen viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista.

Työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista ja osa-aikaistamista koskevien neuvottelujen vähimmäisaika pitenisi seitsemästä 14 päivään, jos irtisanomiset koskevat alle 10 työntekijää. Jos ne koskevat vähintään 10 työntekijää, neuvotteluaika säilyy kuutena viikkona. Jos yrityksessä on 20-29 työntekijää, olisi neuvotteluaika kuitenkin näissäkin tapauksissa 14 päivää.

Lakiin esitetään lisäksi uudenmuotoista turvaamistointa niissä tilanteissa, joissa työnantaja laiminlyö  tiedottamisvelvollisuutensa esimerkiksi tilinpäätöksen tai selvityksen yrityksen taloudellisesta tilasta ja määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä tai palkkatiedot. Henkilöstöryhmän edustajat voivat vaatia tuomioistuimelta päätöstä, jossa työnantaja velvoitetaan antamaan tiedot uhkasakon uhalla. Jos työnantaja ei laadi henkilöstösuunnitelmaa tai koulutustavoitteita, voi vastaavaa päätöstä hakea lain noudattamista valvova työministeriö.

Lain salassapitosäännöstä esitetään tarkennettavaksi EU:n direktiivien johdosta.

Uusi laki konserniyhteistoiminnasta

Yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annettavan lain sisältö vastaa pitkälti voimassa olevan yt-lain säännöksiä. Säännökset ovat aikaisempaa yksityiskohtaisemmat. Keskeisin muutos koskee kansallisen konserniyhteistyön soveltamisalaa. Sen mukaan lakia sovelletaan suomalaisessa yritysryhmässä, jolla on Suomessa voimassa olevan lain mukaisesti yhteensä vähintään 500 työntekijää ja suomalaisessa yritysryhmän yrityksessä, jossa on vähintään 20 työntekijää aikaisemman 30 sijaan.

Ehdotuksissa on otettu huomioon Suomea kansainvälisesti sitovat säännökset, erityisesti EU:n yhteistoimintamenettelydirektiivi ja yritysneuvostodirektiivi.

Hallituksen esitys perustuu työministeriön  30.10.2003 asettaman yt-lakikomitean mietintöön, joka valmistui kesäkuussa 2006. Komitean puheenjohtajana oli professori Kari-Pekka Tiitinen ja siinä olivat edustettuina työministeriö, kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt, Suomen Yrittäjät ja työoikeuden tutkijoita. Komitean mietintöön jätti eriävän mielipiteen vain Suomen Yrittäjät, muutoin se oli yksimielinen.


 - - - - - - - - - - - - - - - -
Lisätietoja:
Hallitusneuvos Raila Kangasperko, työministeriö, puh. 01060 48935, 050 396 0201, sähköposti: etunimi.sukunimi@mol.fi