Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut vuodessa lähes 15 prosenttia ja nopeammin kuin muu työttömyys. Työmarkkinatukiuudistus on purrut siten, että yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden määrä on vähentynyt. Vaikka työmarkkinatukiuudistuksen tulokset ovat myönteisiä ja aktiivitoimenpiteet ovat lisääntyneet, uudenlaisten ns. välittävien työmarkkinoiden kehittäminen on äärimmäisen tärkeää, sanoi työministeri Tarja Filatov toimittajatapaamisessaan keskiviikkona 1.11. Helsingissä.

Työmarkkinatukiuudistuksen tarkoituksena on ollut pitkään työttömänä olleiden tilanteen parantaminen ja uusien työelämän mahdollisuuksien avaaminen. Entisen pelkän passiivisen työmarkkinatuen maksamisen sijaan tarjotaan erilaisia toimia, kuten kuntoutusta, koulutusta ja työharjoittelua, jotta pitkäänkin työttömänä ollut henkilö saisi päivitettyä tilannettaan ja osaamistaan, sanoi Filatov.

Työmarkkinatuen saajia oli vuoden 2006 tammi–toukokuussa keskimäärin 136 600. Määrä on vähentynyt 11 prosentilla vuoden aikana. Työmarkkinatukiuudistuksen ensisijaisen kohderyhmän, yli 500 päivää passiivista tukea saaneiden määrä on vähentynyt keskimääräistä nopeammin. Tämän ryhmän suuruus oli vuoden 2006 tammi-toukokuussa noin 64 900 henkilöä, 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Väheneminen on alkanut jo vuoden 2005 aikana ja se on voimistunut vuonna 2006, kertoi ministeri Filatov.

Työmarkkinatukiuudistuksen myötä yli 500 päivää tukea saaneiden aktivointi on lisääntynyt. Aktiivitoimenpiteen ajalta työmarkkinatukea sai vuoden 2006 tammi-toukokuussa keskimäärin 20 730 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2005 oli 18 472. Aktivointiaste oli noussut vuoden 2005 19,7 prosentista 24,2 prosenttiin vuonna 2006.

Kuntien talouden kannalta on olennaista, että passiivimenojen lasku on kohdistunut yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden ryhmään. Täten kuntien rahoitus jäänee tänä vuonna 40 miljoonaa euroa arvioitua pienemmäksi ja on kompensoitu kunnille.

Tarvitaan uudet ns. välittävät työmarkkinat

Ministeri Filatovin mielestä tarvitaan pehmeämmät työmarkkinat ns. välittävät työmarkkinat. Toiset pärjäävät markkinaehtoisesti työelämässä, toiset taas tarvitsevat enemmän tukea. Välittävissä työmarkkinoissa on kyse välittämisestä. Toisaalta kyse on myös työpaikoista, jotka toisille voivat olla välivaihe työttömyydestä avoimien työmarkkinoiden työhön.

Välittävillä työmarkkinoilla ministeri sanoi tarkoittavansa työtä, joka ei ole markkinatalouden pelisäännöillä kannattavaa, mutta joiden välityksellä moni työtön työnhakija voisi päästä työelämään takaisin. Esimerkkinä Filatov mainitsi henkilön, joka ei ole riittävän sairas päästäkseen eläkkeelle eikä riittävän terve päästäkseen avoimille työmarkkinoille tai on ollut vuosi toisensa perään erilaisissa väliaikaisissa tukitoimissa tai työmarkkinatuella sietämättömän pienen tulonsiirron varassa.

Ministeri Filatov pitää välittävien työmarkkinoiden kehittämistä äärimmäisen tärkeänä koko yhteiskunnan kannalta. Ideana on, että ihminen voi hankkia elantonsa tekemällä työtä oman kykynsä mukaan. Hänen työpanoksellaan saadaan kasaan osa hänen palkastaan.

Henkilö voi käväistä välittävillä työmarkkinoilla ja päästä sieltä avoimen sektorin töihin, välijaksot huolehditaan tukityön ja koulutuksen avulla. Välittävillä työmarkkinoilla ihminen saa pysyvämmän toimeentulonsa ja samalla hänen työmarkkina-asemansa paranee.

Tähän asti Suomessa on vartioitu kilpailuneutraliteettia enemmän kuin ihmisen inhimillistä oikeutta tehdä työtä. markkinat ovat olleet vahvemmat kuin inhimilliset tarpeet. Filatov kertoi, että hänen aiemmat esityksensä, jotka ovat olleet oikea askel  välittävämpien työmarkkinoiden suuntaan, ovat kaatuneet väitteeseen markkinoiden vääristymisestä. Kyse on poliittisesta ja inhimillisestä valinnasta. Filatov haluaakin kysyä, ovatko markkinat edelleen vahvemmat kuin inhimilliset tarpeet.

- - - - - - - - - - - - - - - - -