EU:n työ- ja sosiaaliministerit kokoontuvat ylimääräiseen neuvoston kokoukseen Brysseliin 7. marraskuuta. Ministerineuvoston aiheena on työaikadirektiivi. Puheenjohtajamaa Suomi pyrkii neuvostossa ratkaisuun direktiivin muuttamisesta tekemänsä kompromissiehdotuksen pohjalta. Kokouksen puheenjohtajana toimii työministeri Tarja Filatov.

Työaikadirektiivin muutos on tarpeen erityisesti lääkärien työaikakysymysten ratkaisemiseksi. Valtaosa jäsenvaltiosta järjestää lääkäreiden päivystysajat tavalla, joka ei ole Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tulkinnan mukaan laillista. Suomen tavoitteena on löytää sellainen ratkaisu, jolla voidaan joustavoittaa direktiiviä asian korjaamiseksi. EU-komission arvion mukaan 23 jäsenmaata ei noudata EY-tuomioistuimen tulkintalinjauksia, koska niiden noudattaminen aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia sekä lääkäripulaa.

Suomen ehdotus antaa mahdollisuuden järjestelyyn, joissa lääkärien ei-aktiivista päivystysaikaa eli aikaa, jona lääkäri ei tee työtä päivystyksen aikana, ei tarvitse laskea kokonaisuudessaan työajaksi. Lisäksi Suomi ehdottaa, että tietyistä ylitöistä annettava korvaava lepoaika voidaan antaa kohtuullisen ajan kuluessa. Kohtuullisuus määritellään kansallisella lainsäädännöllä, työehtosopimuksella tai työmarkkinaosapuolten välisellä sopimuksella. Tältä osin EY:n tuomioistuin on edellyttänyt korvaavien lepoaikojen antamista välittömästi. Myös tämä tulkinta on aiheuttanut ongelmia valtaosassa jäsenvaltioita.

Suurimpana esteenä sovun löytämisessä on ns. opt out -kysymys. Opt out -järjestelmällä tarkoitetaan nykyiseen direktiiviin sisältyvää järjestelmää, joka sallii työnantajan ja yksittäisen työntekijän sopivan, ettei työsuhteessa noudateta direktiivin mukaista enimmäisviikkotyöaikaa koskevaa sääntelyä. Suomen ehdotus rajoittaa opt outin käyttöä nykyisestä. Suomen kompromissiehdotuksella halutaan turvata se, että työntekijän antama suostumus on vapaaehtoinen eikä työntekijä kärsi haittaa työnantajan taholta, jos hän ei suostu opt outin käyttöön tai haluaa irrottautua jo tekemästään sopimuksesta.

Työministeri Tarja Filatov pitää tärkeänä, että työaikadirektiivistä löytyisi ratkaisu, joka tyydyttää jäsenmaita, Euroopan parlamenttia ja komissiota. - Tarvitsemme ennen kaikkea ratkaisun, jolla voimme turvata terveyspalvelujen saatavuuden jäsenvaltioissa. Emme voi ohittaa olan kohautuksella sitä seikkaa, että komission arvion mukaan 23 jäsenvaltiota ei noudata lääkäreiden päivystyskysymyksessä EY-tuomioistuimen linjaamaa tulkintaa. Tällainen "laiton" tila on mielestäni omiaan heikentämään koko EU:n työlainsäädännön ja erityisesti työaikadirektiivin uskottavuutta.

–Lisäksi opt outin käyttö uhkaa laajeta yhä useampiin jäsenvaltioihin ellei ratkaisua saada aikaan, sillä opt out näyttää olevan yleisin keino lääkärien päivystysaikaa koskevien ongelmien ratkaisemiseksi jopa opt outia vastustavissa jäsenvaltioissa.

Opt out -järjestelmän pääkohdat

1. Työaikadirektiiviehdotuksessa viitataan järjestelmän poikkeuksellisuuteen. Kun opt outin käytöstä päätetään lailla, asiasta on ensin neuvoteltava asianomaisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sopimusta opt outista ei saa tehdä työsopimusta solmittaessa tai työsuhteen neljän ensimmäisen viikon aikana. Tällainen sopimus olisi mitätön.
2. Työntekijään ei saa kohdistaa mitään haitallisia seuraamuksia hänen kieltäytyessään sopimasta opt outista tai luopuessaan allekirjoittamastaan opt out -sopimuksesta.
3. Sopimuksen tehnyt työntekijä ei saisi työskennellä enempää kuin keskimäärin 60 tuntia seitsemän päivän jaksossa kolmen kuukauden aikana.
4. Työntekijä voi peräytyä välittömin vaikutuksin sopimuksesta ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Tämän jälkeen työnantaja voi vaatia työntekijää noudattamaan enintään kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.
5. Direktiivissä edellytetään työaikakirjanpidon pitämistä, jotta voidaan todeta direktiivin määräysten noudattaminen.
6. Opt out -järjestelmän käyttöä tarkastellaan myöhemmin kansallisella ja EU-tasolla liiallisten työtuntien vähentämiseksi. Jäsenvaltioille, jotka käyttävät järjestelmää ja komissiolla on asiasta raportointivelvollisuus. Järjestelmän käytön seurantaan perustetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen yhteinen komitea. Jäsenvaltioiden tulisi myös kansallisesti tarkastella uudelleen opt outin käyttöä ja mahdollisuutta luopua siitä. Komissio voisi tarvittaessa ehdottaa EU-lainsäädäntöä liian pitkistä työpäivistä luopumiseksi.

Työaikadirektiivi ja Suomi

Työaikadirektiivi määrittelee EU:n vähimmäistason työajan säätelylle. Useissa jäsenmaissa, kuten Suomessa, on tiukempi työaikalainsäädäntö. Opt opt -järjestelmää ei ole tarkoitus ottaa Suomessa käyttöön. Sitä vastustavat Suomessa kaikki työmarkkinaosapuolet. Järjestelmää ei ole otettu käyttöön Suomessa, vaikka työaikadirektiivi on suonut tähän mahdollisuuden koko Suomen EU-jäsenyyden ajan.

Myöskään työajan määritelmän tai tasoittumisjaksojen osalta ei ole tarkoitus muuttaa lainsäädäntöämme direktiivin toimeenpanon yhteydessä.

Suomen kannalta ehdotus turvaa sen, ettei meidän tarvitse muuttaa nykyistä työaikasääntelyämme. Mikäli direktiiviä ei muuteta, joudumme muuttamaan lainsäädäntöämme muun muassa lääkäreiden päivystyksen osalta.

Suomi on puheenjohtajana käynyt ennen ehdotuksen tekemistä neuvotteluja jäsenvaltioiden, Euroopan tason ja kansallisten työmarkkinajärjestöjen, komission ja Euroopan parlamentin edustajien kanssa

----

Lisätietoja:

hallitusneuvos Liisa Heinonen, työministeriö, puh. 010 60 48017, 050 396 0155, sähköposti: etunimi.sukunimi@mol.fi
hallitusneuvos Esa Lonka, työministeriö, puh. 010 60 48933, 050 396 0198, sähköposti: etunimi.sukunimi@mol.fi