– Kiihtyvä kansainvälinen talouskilpailu muuttaa maailman työnjakoa nopealla vauhdilla. Työmarkkinoiden dynamiikka on Suomessa erittäin voimakasta. Samanaikaisesti työmarkkinoilla aukeaa runsaasti uusia työtilaisuuksia ja joka kuukausi alkaa yli 60 000 työttömyysjaksoa, työministeri Tarja Filatov totesi tänään 25. lokakuuta puheessaan suomalais-tanskalaisessa työmarkkinaseminaarissa Espoon Hanasaaressa.

Työpolitiikan ydintehtävänä on työmarkkinoiden toimivuuden turvaaminen. Haasteet ovat useimmissa Euroopan maissa samat kuin meilläkin. Tarvitsemme nykyistä korkeampaa työllisyysastetta sekä koko yhteiskunnalta kykyä ennakoida muutoksia ja varautua niihin. Eräänä onnistuneena työvoimapoliittisena vaihtoehtona on pidetty Tanskan työsuhdeturvamallia. Mallin keskeinen ajatus on joustava turva eli flexicurity, joka on nykyisin myös eurooppalaisen työllisyyspoliittisen keskustelun keskeisiä käsitteitä ja tavoitteita.

Tanskan malli ei sovi Suomeen sellaisenaan. Kansallinen malli joustavuuden ja turvallisuuden yhdistämisessä on luotava kunkin maan omista lähtökohdista. Näitä lähtökohtia ovat taloudelliset mahdollisuudet, elinkeinorakenne, valtion ja työmarkkinaosapuolten rooli, palkkausjärjestelmät, maantieteelliset olosuhteet ja lukuisat muut tekijät. Toisen maan järjestelmän kopioiminen sellaisenaan on vain harvoin mahdollista.

Tanskan malliin kuuluu vahva panostus aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Verrattuna muihin unionin vanhoihin jäsenmaihin Suomi panostaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan verrattain vähän. Työttömien aktivointiaste on ollut Suomessa yksi vanhojen EU-maiden alhaisimmista. Vuonna 2004 se oli 25,5 prosenttia, kun aktivointiaste esimerkiksi Tanskassa oli vastaavana ajankohtana 43,5 prosenttia. Tämä näkyy suoraan avoimen työttömyyden erona.

Suomessa on poimittu ideoita Tanskan mallista ja sovellettu niitä suomalaisittain. Työvoiman palvelukeskukset ja työmarkkinatukiuudistus näistä esimerkkeinä. Uudelleenkoulutusta ja työvoimaviranomaisten tehostettuja palveluja on Suomessa koottu muutosturvauudistukseksi. Uudistus tuli voimaan kesällä 2005 ja on siten ollut voimassa runsaan vuoden, jonka aikana saadut kokemukset ovat myönteisiä. Muutosturvaa voidaankin luonnehtia vähintään "köyhän miehen" flexicurityksi.

Muutosturvassa pyritään työnantajan, työntekijöiden ja julkisen työvoimapalvelun yhteistyöllä työttömiksi jäävien mahdollisimman nopeaan työllistymiseen.

Nykyisessä muutosturvamallissa keskeinen työvoimapalvelu on työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Ammatillisen liikkuvuuden tukemiseksi olisi tärkeää kehittää mallia nykyistä ennakoivammaksi elinikäisen oppimisen avulla. Siirtyminen uuteen työpaikkaan ja toisiin työtehtäviin on helpompaa, jos työntekijällä on työuransa aikana mahdollisuus saada valmiuksiaan parantavaa koulutusta ennen konkreettista irtisanomisuhkaa.

Välttämätön ehto joustavan turvan toteuttamiselle on, että sosiaalietuus- ja eläkejärjestelmien kannustavuudesta huolehditaan. Muutosturvamalliin liittyvä kysymys on sosiaalietuuksiin ja eläkkeisiin liittyvien oikeuksien siirrettävyys. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen eräs tarkoitus oli varmistaa, että siirtyminen työnantajasektorilta toiselle, esimerkiksi valtion tai kunnan palveluksesta yksityissektorille tai päinvastoin, ei heikennä eläkeoikeutta.

Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden tukeminen on keskeinen osa muutosturvaa. Erityisen tärkeää tämä on rakennemuutospaikkakunnilla. Äkillisten työpaikkamenetysten kohdatessa paikkakuntaa on usein selvää, ettei kaikille työttömyyden uhkaamille työntekijöille löydy uutta työpaikkaa kotipaikkakunnalta. Hallitus onkin antanut valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen liittyen lakiesityksen muuttoavustuksesta, jolla voitaisiin korvata muuttamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia.