Työministeriö asetti syyskuussa 2005 työryhmän selvittämään muutostarpeita, joita asevelvollisuuslain uudistaminen aiheuttaisi siviilipalveluslainsäädäntöön. Lisäksi työryhmän tuli selvittää siviilipalvelusrekisterin uusimisesta aiheutuvat sekä siviilipalvelusjärjestelmän toimivuuteen liittyvät muut säädösmuutostarpeet. Työryhmän toimeksiannon ulkopuolelle rajattiin palvelusajan pituuteen liittyvät kysymykset. Työryhmä luovutti lakiesityksen muodossa olevan mietintönsä työministeri Tarja Filatoville tiistaina 24. lokakuuta.

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut ylitarkastaja Heidi Nummela työministeriöstä ja varapuheenjohtajana hallitussihteeri Jenni Honkonen puolustusministeriöstä. Jäseniksi nimettiin johtaja Eero Soinio Lapinjärven koulutuskeskuksesta, apulaisosastopäällikkö Hanna Nordström pääesikunnasta, lainsäädäntösihteeri Liisa Vanhala oikeusministeriöstä, talouspäällikkö Paula Kämäräinen Arla-Instituutista (siviilipalveluslaitoksen edustaja) ja lakiasiainsihteeri Juha Keltti Aseistakieltäytyjäliitosta. Työryhmän jäseneksi nimettiin myöhemmin ylitarkastaja Inka Douglas työministeriöstä ja vs. johtaja Sari Eskola Lapinjärven koulutuskeskuksesta. Lapinjärven koulutuskeskuksen edustajana toimineen Eero Soinion vaihdettua työryhmän toimikauden aikana työpaikkaa, hän siirtyi asiantuntijajäseneksi 1.8.2006 alkaen.

Keskeiset uudistukset

Työryhmä esittää muutosta siviilipalveluksen rakenteeseen. Vastaisuudessa varsinainen palvelusaika olisi 362 vuorokautta ja se koostuisi sisällöllisesti uudistetusta peruskoulutusjaksosta sekä työpalvelusta. Lisäksi palvelusvelvollisia koskisi asepalveluksen kertausharjoituksia vastaava kertauskoulutusjakso, jonka pituus olisi enimmillään 33 vuorokautta. Siviilipalveluksen kokonaiskesto säilyisi siten ennallaan 395 vuorokaudessa.

- Kannatan siviilipalveluksen lyhentämistä. Nykyinen 13 kuukauden palvelusaika on rangaistusluonteinen asepalvelukseen verrattuna. Lyhennys ei kuulunut työryhmän toimeksiantoon, koska se ei sopinut hallituskumppaneille ennen työryhmän asettamista. Jatkossa palvelusajan lyhentäminen on mielestäni välttämätöntä ja toivon, että se saa riittävästi kannatusta uudistuksen jatkovalmistelussa, työministeri Tarja Filatov toteaa.

Siviilipalvelus koskisi jatkossa myös poikkeusolojen aikaa. Liikekannallepanotilanteessa siviilipalvelusvelvollisten sijoituspaikkoina toimisivat pelastuslaissa tarkoitetut pelastusviranomaiset, sekä pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun osallistuvat viranomaiset. Tehtävät olisivat siviililuontoisia, avustavia kriisitehtäviä ja niiden edellyttämiä valmiuksia harjoiteltaisiin peruskoulutusjaksolla sekä kertauskoulutuksessa. Liikekannallepanon aikana siviilipalveluskeskus määräisi siviilipalvelusvelvolliset palvelukseen.

Siviilipalveluskeskuksen tehtäviä lisättäisiin. Vastaisuudessa siviilipalveluskeskus hyväksyisi työministeriön sijaan kaikki siviilipalveluspaikkahakemukset. Kurinpitomenettelyt ja rangaistukset sekä rikosilmoitusten tekeminen keskitettäisiin jatkossa siviilipalveluskeskukselle. Keskittäminen lisäisi menettelyn sujuvuutta ja yhdenvertaisuutta. Siviilipalveluskeskus määräisi siviilipalvelusvelvolliset normaaliajan vakavassa häiriötilanteessa tarvittaessa ylimääräiseen harjoitukseen ja liikekannallepanon aikana palvelukseen.

Hakemukset siviilipalvelukseen hyväksyttäisiin edelleen normaalioloissa ilman vakaumuksentutkintaa. Liikekannallepanon aikana tai sen välittömästi uhatessa hakijoiden vakaumus kuitenkin tutkittaisiin vakaumukseen perustumattoman joukkohakeutumisen ehkäisemiseksi ja puolustusvoimien joukkojen toimivuuden takaamiseksi. Vakaumuksentutkinnan suorittaisi erillinen vakaumuksentutkintalautakunta, joka olisi riippumaton, erillinen elin.

Työryhmä esittää siviilipalvelusvelvollisten kuntoisuuslomien enimmäismäärän laskemista 30 päivästä 20 päivään ja isyysvapaaseen kuuden päivän pidennystä. Muutokset vastaavat asevelvollisuuslain puolelle kaavailtuja muutoksia.
Uutena kurinpitorangaistuksena esitetään henkilökohtaisten lomien menetys-seuraamusta. Palvelusaikaiset majoituskustannukset siirtyisivät palveluspaikoilta pääosin valtion hoidettaviksi. Majoituskustannusten tarkemmasta jakaumasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Siviilipalvelusvelvolliselle esitetään mahdollisuutta enintään kahden kuukauden ulkomaanpalvelukseen. Ulkomaanpalvelus edellytettäisi erityisiä koulutukseen tai työtehtäviin liittyviä syitä ja se edellyttää aina siviilipalvelusvelvollisen suostumusta.

Palveluskelpoisuuden käsite määriteltäisiin nykyistä tarkemmin. Kelpoisuuden arvioinnissa kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota palvelus- ja työturvallisuuteen. Jatkossa siviilipalvelusvelvollisen olisi palveluspaikan pyynnöstä toimitettava todistus huumausainetestistä. Testi olisi vapaaehtoinen, mutta siitä kieltäytyminen voisi palvelus- ja työturvallisuuden sitä edellyttäessä johtaa palveluskelpoisuuden uudelleenarviointiin ja palveluksen mahdolliseen keskeytymiseen.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Työryhmän esitys on julkaistu komiteanmietintönä. Aseistakieltäytyjäliitto on liittänyt mietintöön eriävän mielipiteen koskien lähinnä palvelusajan lyhentämistä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lisätietoja:

ylitarkastaja Heidi Nummela
puh. 010 60 47988, etunimi.sukunimi@mol.fi

ylitarkastaja Inka Douglas
puh. 010 60 47993, etunimi.sukunimi@mol.fi